Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) ajoneuvojen kansallistunnus BY tuli Neuvostoliiton SU-tunnuksen tilalle vähitellen 1990-luvun alusta, virallisesti tosin vasta vuonna 2004. Ilmeisempi vaihtoehto BR oli jo käytössä Brasilialla.
Ilman varmaa tietoa voisi päätellä, että BY tulee maan venäjänkielisestä nimestä (Белоруссия). Nimen ensimmäinen vokaali lausutaan "je". Englanniksi tämä ääntötapa litteroitaisiin "Byelorussia" eli nimen alkukirjaimet ovat siten BY.
https://www.worldstandards.eu/cars/oval-stickers/
https://en.wikipedia.org/wiki/International_vehicle_registration_code
Sinulle äidin siskon tytär on serkku ja äidin siskon tyttären tyttäret ovat serkun lapsia. Lapsillesi äitisi siskon tytär voi olla esim. isoäidin siskontytär tai äidin serkku. Serkkusi lapset ja sinun lapsesi ovat pikkuserkkuja.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
"Vuonna 1888 miehen päiväpalkka oli yksi markka. Hevosmies sai kaksi markkaa. Piiat ansaitsivat hieman vähemmän eli noin 70 penniä päivässä. Pohjois-Karjalassa oli myös tapana, että taloon tullessaan rengit ja piiat saivat vaatteet talon puolesta. Tätä tapaa yritettiin ajoittain muuttaa, mutta tilattoman väestön vastustuksesta siihen aina palattiin. Palkollisten ansioita ei voi pitää suuren suurina kun suhteutetaan ne vallitsevaan hintatasoon. Esimerkiksi 1888 tynnyri ruista maksoi 20 markkaa, voikilo 1 markka 20 penniä, täysikasvuinen härkä maksoi 50 markkaa ja lammas 7 markkaa 50 penniä.
Lähde: Enon historia 1860-1967. Ismo Björn. Jyväskylä 1994."
Yllä oleva lainaus löytyi osoitteesta
http://mail.edu.kitee.fi/~tietavai/historia/...
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat...
Risto Ahti on suomentanut Blaken runon Auguries of innocence kirjaansa William Blake & vimmainen genius (Sanasato, 2001) nimellä Viattomuuden tunnusmerkit. Ahti on tulkinnut Blaken kuuluisat aloitussäkeet näin: "Nähdä Maailma Hiekanjyvässä, / Ja taivas Villikukassa".
Erilaisista etunimien historiaa käsittelevistä kirjoista ja vastaavilta nettisivuilta ei valitettavasti löydy yksiselitteistä tietoa Adalmiina-nimen alkuperästä ja nimipäivästä. Mahdollisesti nimi on sadun kirjoittajan Topeliuksen muodostama. Nimen alku kuitenkin on muinaisaksan adal-, adel-, joka tarkoittaa 'jaloa, jalosukuista' ja joka on varsin tavallinen saksalaisperäisissä nimissä, esim. naispuoliset Adelgunde, Adelheid, Adelhilde, Adalberta, Adelie, miespuoliset Adalbero, Adalbert, Adalfried (Alfried), Adalger (Elger). Loppu sitten olisi tuttu Miina, joka on lähtöisin Vilhelmiinasta (miespuolinen vastine Vilhelm). Nimipäiväksi Adalmiinalle voisi edellisen perusteella ajatella (alkuosan mukaan) 16.12. (Aada, Ada), 27.7. (jonka Heidi...
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Sanalle "goblin" ei ole yksiselitteistä, suoraa vastinetta suomen kielessä, vaan se on käännetty useilla eri tavoilla eri konteksteissa. Brittein saarten mytologian goblinia täysin vastaavaa olentoa ei löydy suomalaisesta mytologiasta, ja lisäksi sanaa on käytetty erittäin vaihtelevasti englanninkielisenä käännöksenä monista taruolennoista ympäri maailman. Myöskään Suomen menninkäisille, hiisille ja maahisille ei ole täysin samoja vastineita muissa kulttuureissa. Eri fantasiakirjoissa ja -maailmoissa sanalla "goblin" myös tarkoitetaan hyvin erilaisia olentoja, joista jotkut muistuttavat enemmän peikkoja ja jotkut jopa keijuja.
J.R.R. Tolkienin Hobitti-kirjan käännöksessä goblin on hiisi, tuoreessa Dungeons & Dragons -roolipelin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään...
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Passin historiasta on kerrottu englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Passport. Ensimmäiset passit olivat kulkulupia, jotka oikeuttivat matkustamaan tietyillä seuduilla. Vanhimman kirjallisen maininnan kerrotaan olevan Persian valtakunnasta suunnilleen vuodelta 450 eaa., ja silloin kulkuluvan myöntäjäksi mainitaan kuningas Artakserkses I.
Englannin kuninkaan Henrik V:n nimiin on laitettu nykyaikaisen passin keksiminen. Erona keskiajallakin yleisiin kulkulupiin tällaisen 1400-luvun alussa keksityn passin tarkoituksena oli todistaa haltijan henkilöllisyys ja Englannin kansalaisuus vieraissa maissa. Tästä kerrotaan osoitteesta http://www.life123.com/sports/vacations-vacation-planning/passport/litt…...
