Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
2 markan hopearaha vuodelta 1874 arvo kunnosta riippuen =
25-1300 euroa
1 markan hopearaha vuodelta 1866 arvo kunnosta riippuen=
20-800 euroa
Lähde:Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista. Helsinki. Merkki Borg, 1994.
Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa ei tosiaan enää ole näkyvillä kirjastovenettä. Maan ainoan kirjastoveneen toiminta Paraisilla lopetettiin kustannussyistä syksyllä 2013.
Lähteet:
Findikaattori, Kirjastokäynnit: https://findikaattori.fi/fi/table/85
Maaseudun Tulevaisuus 22.10.2018: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.319105
Turun Sanomat 19.10.2016: http://saaristo.ts.fi/hyva-tietaa/paraisten-kirjastoissa-meri-saaristok…
Kirjastoveneen toiminnasta löytyy tietoa oheisesta Helsingin Sanomissa 29.6.2004 julkaistusta artikkelista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004234105.html
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Plaseerauksesta vastaa aina kunkin tilaisuuden isäntä, joten tarkempia syitä tietylle plaseeraukselle on vaikea sanoa. On totta, että aviopuolisoita ei yleensä sijoiteta vierekkäin istumajärjestyksessä. Kyseessä olevan Naton juhlaillallisen plaseerauksen osalta lisätietoja voisi kysyä tasavallan presidentin kansliasta. Yhteystiedot löytyvät alta.Tasavallan presidentin kanslian yhteystiedotLisätietoja plaseerauksesta yleisesti löytyy esimerkiksi Ulkoministeriön verkkosivuilta: Istumajärjestys
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyi tietoa aiheesta.
Ainakin lilan- ja turkoosinvärisiä raitiovaunuja koeajettiin Helsingissä vuoden 2008 alkupuolella.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinkil%C3%A4iset+p%C3%A4%C3%A4se…
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kroatialainen+raitiovaunu+t%C3%A4n%…
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta:
CASA DE SU MAJESTAD EL REY - The Royal family
https://www.casareal.es/EN/Paginas/home.aspx
https://www.casareal.es/EN/Paginas/contacto.aspx
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa...
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
