Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Kansalliskirjaston tietokannan mukaan 1973 ilmestyneellä Maarit-levyllä bassoa soittaa Pekka Pohjola. Kappalekohtainen erittely puuttuu, mutta ainakaan muita basisteja ei levyn tiedoissa mainita. Sama tieto löytyy myös Yleisradion Fono-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4464979
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=laakson+lilja&ID=1ab2c1f3-c1…
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
Seikkaperäisin yleistajuinen suomenkielinen tietokirja, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain historiaa, lienee Ari Helon Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys. Sekään ei kovin monisanaisesti toiseen lisäykseen puutu; kaiketikin takuuta jokamiehen oikeudesta aseenkantoon on perusteltu miliisin eli kansalliskaartin säännöllisen harjoittamisen tarpeella.
Ensimmäiset kymmenen lisäystä muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien nimellä (the American Bill of Rights). Ne kaikki ratifioitiin samanaikaisesti ja ne tulivat voimaan 15.12.1791.
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
Onneksi olkoon morsiamelle! Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi löytyy valitettavasti vain äänitteenä (esim. musiikkiaineistoja voi etsiä esim. yhteistietokanta Violasta http://finna.fi ). Nuotteja valssiin ei ole julkaistu.
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://finna.fi
Ompelukoneiden, kuten kaikkien Singer-koneiden, valmistusajankohdan voi tarkistaa ismacs.net tietokannasta sarjanumeroluettelosta: Singer Sewing Machine Company Serial Numbers. Kyseisellä, pelkällä E-alkuisella sarjanumerolla kyseisetä tietokannasta ei löydy listaa. Sen sijaan, esimerkiksi EC-, EE- ja EG-alkuisia sarjanumeroita, kuten myös F-kirjaimella alkavia Singer-malleja sarjanumerolistalta löytyy paljon. Sarjanumerolista näyttää sarjanumerot alkaen esimerkiksi numerosta F-592650 ja päättyen F-657649 numeroon. Samalta riviltä vasemmalta oikealle luettuna näkyy muun muassa ompelukoneen mallin numero (esim. 66K), valmistettujen koneiden määrä (esim. 65 000) sekä valmistusajankohta (kuukausi tai kuukaudet sekä...
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomenkielisistä kirjoista vai muunkielisistä kirjoista. Yleisesti voin sanoa, että voimme hankkia E-kirjastoon vain niitä kirjoja ja muita aineistoja, joita sopimustoimittajamme tarjoavat. Suomenkielisistä Fred Vargas -dekkareita ei sopimustoimittajamme valikoimassa tällä hetkellä ole. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja E-kirjastolle voidaan tarjota ja millä ehdoilla. Emme voi valita kirjoja, joita valikoimassa ei ole. Tilanteet ja valikoimat tietenkin muuttuvat.E-kirjaston asiakkaat voivat lähettää hankintaehdotuksia E-kirjasto-sovelluksen kautta. Anna palautetta -valikosta vaihtoehto 'Aineiston hankintaehdotus'.
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Keskustelua käytiin mm. siitä Mikä on taidetta? Teemu Mäki itse kysyi Millä tavalla eläimen tappaminen ruuaksi eroaa eläimen tappamisesta taiteen välineenä?
Kannanottona voitaneen pitää sitäkin, että Mäki sai Helsingin hovioikeudessa 1 400 markan sakon eläinrääkkäyksestä, koska kissan tappaminen tuotti tarpeetonta kipua pitkäkestoisuutensa takia, ja kissa oli hankittu epärehellisesti. Tappamisen kuvaaminen ja käyttö taiteessa ei ollut oikeuden mielestä tuomittavaa. Teemu Mäki on toiminut viisi vuotta Aalto-yliopistossa professorina.
Laajemmin asiaa käsitellään Sini Palosaaren pro gradu -työssä.
hs.fi. Taiteesta ja etiikasta keskusteltiin Muu ry:ssä, 10.12.1990. (maksumuurin takana).
Palosaari...
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa....
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
