Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Vaski-kirjastot eivät saa mitään tietoja väestörekisteristä tai mistään muultakaan taholta eli kuolemasta pitäisi ilmoittaa kirjastoon. Samalla tarkastetaan lainatilanne yms. ja poistetaan asiakastiedot.
Sama koskee muitakin yhteystietoja. Moni asiakas luulee tehdessään osoitteenmuutoksen, että siitä ilmoitetaan kirjastoon, mutta emme saa ilmoitusta. Käyttösäännöissä sanotaankin, että on asiakkaan vastuulla ilmoittaa, jos yhteystiedot muuttuvat (osoite, s-posti, puhelinnro).
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt (finna.fi)
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Finna-tietokannan, www.finna.fi, mukaan Helsingissä, Kaisa-talon kirjastossa on esim. Marcia Reissin "Central Park then & now" ja Aalto-yliopiston kirjastossa Kinkead, Eugene: "Central Park 1857-1995: the birth, decline, and renewal of a national treasure".
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)...
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
