Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi.
Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world).
Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)
Sekä eloton että elollinen aines muodostuvat atomeista ja vain niiden järjestäytymistapa määrittää sen kumpaa lajia kohde on. Siksi eron tekeminen voi joskus olla vaikeaa. Alla kuitenkin muutamia määritelmiä.
Elävä aines elää muutoksessa. Se syntyy, kasvaa, lisääntyy ja kuolee. Elollinen syntyy toisesta saman lajin yksilöstä. Jos taas ajatellaan elottomia mineraaleja niin ne pysyvät muuttumattomina ellei niitä käsitellä (esim. hajoteta tai kuummenneta).
Eloton tarkoittaa sellaista ympäristön kohdetta, joka ei koskaan ole elänyt. Elollinen sen sijaan on sellaista, joka elää tai on joskus elänyt.
Elolliset organismit reagoivat ympäristön muutoksiin (esim. lintujen syysmuutto), jonka avulla ne sopeutuvat ja pysyvät hengissä. Elottomilla...
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy...
Hei,
eri ideologioiden uhrimääristä ja niiden laskemisen problematiikkaa on pohdittu aiemmassa vastaavanlaisessa kysymyksessä tässä palvelussa: www.kirjastot.fi/kysy/kommunismin-ja-uskonnon-nimissa-on?language_content_entity=fi.
Arvioita uhrimääristä on monenlaisia. Vastausta kysymykseen voi lähteä etsimään mainittuihin ideologioihin tai poliittiseen väkivaltaan keskittyneistä historiateoksista. Tässä muutama linkki eduskunnan kirjaston kokoelmiin eri aiheista:
poliittinen väkivalta
äärisuuntaukset
Jälkimmäiseen kysymykseen on mahdoton ottaa kantaa, sillä se sisältää valmiita oletuksia. Suosittelen kuitenkin tutustumaan sisäministeriön säännöllisesti julkaisemiin tilannekatsauksiin ...
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Sanontaa on pohdittu mm. Helsingin Sanomissa 15.8.2015.
Sanonnan arvellaan olevan lähtöisin Dag Hammarskjöldiltä.YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld on palattuaan Afrikasta lausunut jotain sellaista kuin on arpajaisvoitto syntyä pohjoismaihin. Sanojaksi on arveltu myös Gunnar Myrdalia.
Yhden selityksen mukaan Urho Kekkonen on puhunut asiasta uudenvuodenpuheessaan vuonna 1978. Kekkonen on viitannut abiturientti Seppo Suomelan kirjeeseen, jossa Suomela kertoo olevansa kyllästynyt suomalaisten valituksiin.
Sanonnallahan on haluttu kuvata hyvää ja turvallista elämää ja ehkä se yhdistyy tätä kautta Erik Allardtiin.
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Kirjansidontaa ja –korjausta ammatiksi asti voi opiskella ainakin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Esinesuunnittelun- ja valmistuksen koulutusohjelmassa voi valita peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisen Kirjansidonnan koulutusohjelman. Koulutukseen haetaan kahdesti vuodessa järjestettävän yhteishaun kautta:
http://www.vak.fi/index.tmpl?sivu_id=12
http://www.vak.fi/tekstisivu.tmpl?sivu_id=87
Oppilaitos järjestää myös yhden tai tai kahden viikon mittaisia kirjansidontakursseja. Kesällä 2007 pidetään kaksi kurssia:
http://www.vak.fi/tiedotepalsta/nayta.tmpl?id=110;sivu_id=12
Joissakin kunnissa myös työväen- tai kansalaisopistot järjestävät kursseja kirjansidonnasta.
