Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries
Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia
Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria
Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57
Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works
Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43
Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa
Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan
Juhani Maunula...
Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina:
Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407.
https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213
https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel
Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta.
http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php
Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee ...
Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) ....
Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...
Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med...
Paljon tietoja hänestä ei löydy.
Pakarinen, Weikko Otto
syntyi Joensuussa 12.3.1884
ylioppilas 1902
filosofian kandidaatti 1905
oppikoulun opettajana (historia, äidinkieli, klassiset kielet) Joensuussa 1905-1906, Kokkolassa 1907, Iisalmessa 1907-1913, Oulussa 1913-1922, klassisten kielten lehtorina Turun klassillisessa lyseossa 1922-1930 sekä latinan ja kreikan opettajana Turun yliopistossa ja Jyväskylän kesäyliopistossa.
Kuollut 29.6.1930 Jyväskylässä
Puoluekannakseen vuoden 1920 Aikalaiskirjassa hän on ilmoittanut Edistyspuolueen
Pakarinen myös käänsi tietokirjallisuutta suomeksi, esim. vuonna 1921 saksalaisen historioitsijan ja poliitikon Hans Delbrückin kirjan Regierung und Volkswille ('Hallitus ja kansan tahto') sekä osia Carl...
Jos kysyjä tarkoittaa "ekologisella" samaa kuin "ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua", vastaus riippuu siitä, millä aineella juutti on "laminoitu". Normaalisti laminoinnilla tarkoitetaan paperin, kartongin tms. sijoittamista kahden kuumentamalla tai muulla tekniikalla yhdistettävän muovinpalan väliin. Koska prosessissa tarvitaan muovia, joka sinällään on ekologisesti arveluttava raaka-aine (valmistetaan fossiilisesta raaka-aineesta ja sen päätyminen luontoon aiheuttaa ongelmia), laminointia tuskin voi pitää ekologisesti järkevänä tekniikkana.
Toisaalta pitkällä tähtäimellä muovilla vahvistettu juutti voi olla johonkin toiseen ratkaisuun verrattuna ekologisesti järkevä. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kokonaan muovista valmistettu...
Ensimmäisen Nalle Puh -kirjan nimi on Nalle Puh. Alkuperäiseltä nimeltään se on Winnie-the-Pooh, ja se näyttää ilmestyneen suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1934.
Menkää ydessä lähimpään kirjastoon silloin kun sielä on asiakaspalvelu paikalla.
Varatkaa mukaan lapsen kelakortti ja vastuuhenkilön kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi lastenkortti maksaa 2€.
Biffy Clyron kotisivulta osoittesta http://www.biffyclyro.com/music.htm näkyy, että bändi on julkaissut albumien lisäksi lukuisia cd-singlejä, vinyylisinglejä ja vieläpä tupla-vinyylisinglejä. Niissä on aina ollut yksi kappale varsinaiselta cd-albumilta, mutta sen lisäksi 1-3 kappaletta, joita ei ole ollut albumilla. Lonely Revolution sisältää nämä albumeilla julkaisemattomat "b-puolet" vuosilta 2008-2010.
Singlet on julkaistu varmaan lähinnä promootio- ja keräilytarkoituksessa, joten niiden painosmäärät ja saatavuus ovat olleet rajattuja. Myös Lonely Revolutions -kokoelmasta yhtye on näyttää halunneen tehdä keräilyaarteen, sillä se julkaistiin alun perin vain vinyyliversiona. Myöhemmin tuli pieni cd-painos, jota bändi myy vain suoraan...
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa....
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Aluekehityksestä ja syntyvyydestä on kirjoitettu jonkin verran tutkimuksia ja selvityksiä. Alla linkki hakutulokseen Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta. Osa aineistosta on verkossa luettavia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=aluekehitys+syntyvyys&type=AllFields&limit=20
Tarkoitat ehkä ohjelmaa "Kim Borgin oopperaluokalla", jonka neljässä osassa seitsemän nuorta laulajaa valmisti "Figaron häiden" ensimmäisen näytöksen Kim Borgin johdolla. Laulajat olivat Jorma Elorinne, Hannu Ilmolahti, Annukka Mäenpää, Eeva-Liisa Naumanen, Risto Saarman, Petteri Salomaa ja Marit Sauramo. Tämä oppitunti oopperan tekemisestä lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Ohjelman tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi
Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin...
