Enid Mary Blyton (1897-1968) kirjoitti lähes 700 lasten- ja nuortenkirjaa. Hänen kirjojaan oli vuonna 1987 käännetty 126 kielelle. Kuuluisia Blytonin teoksia ovat esim. Viisikko- ja SOS-kirjat.
Blyton valmistui vuonna 1918 alakoulun opettajaksi, mutta siirtyi pian kirjailijaksi. Hän avioitui kustannustoimittaja Hugh Pollockin kanssa ja pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä. Myöhemmin avioliitto kuitenkin päättyi eroon ja Blyton meni naimisiin Kenneth Darrel Waters nimisen kirurgin kanssa.
Blytonia on pidetty hyvin ristiriitaisena ja salaperäisenä persoonana, joka omistautui työlleen intohimoisesti. Häntä onkin luonnehdittu hyvin ehdottomaksi ja kompleksiseksi henkilöksi. Myös hänen teoksiaan on arvosteltu mm. rasistisiksi, seksistisiksi,...
Sadun nimi on hieman versiosta riippuen Kun kettu sai valkoisen hännänpään tai Ketun valkoinen häntä. Löydät sadun vaikkapa satukokelmasta Suomen lasten eläinsadut tai Suomen kansan satuja. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta osoitteessa https://www.helmet.fi.
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
Tietoa Somaliasta on mm. teoksissa:
- Maailmalla: Afrikka ja Oseania
- Dowden: Afrika, framtidens kontinent
- Somalia : taival suvun ja valtion varjossa
Helena Hallenberg on kirjoittanut teoksen Ruokakulttuuri islamin maissa. Tässä on tietoa myös somalialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi maaseudun yleinen perusruoka on keitetty puuro, soor, joka on valmistettu jauhetusta maissista tai durrasta. Kulttuuri pohjautuu paimentolaisuuteen, jossa liha on tärkeä ruoka-aine, etenkin lammas ja vuohi, mutta myös nauta ja kameli. Etelä-Somaliassa syödään myös spagettia tomaattipohjaisen kastikkeen kera. Hallenbergin kirjassa on tietoa myös uskonnollisista ja vuosittaisista juhlista.
Sosiaaliportti sivustossa on sosiaalialan ammattilaisille...
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla, http://www.kotus.fi , suositellaan vaihtoehtoa Yhdysvallat, Amerikan yhdysvallat, ks. http://www.kotus.fi/files/519/maidennimet03.pdf .
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Talo-nimistä kappaletta en löytänyt Hectorin tuotannosta, voisiko kyseessä olla kappale "Jäi talo tyhjilleen"? Tämä löytyy Hectorin levyltä Lapsuuden loppu (1991), sekä kokoelmalevyltä "14 iskelmää" (1970, vinyyli). Toinen talo-aiheinen Hectorin kappale löytyy levyltä Salaisuuksien talo (1994). En saanut varmennettua Riisuminen-elokuvan tunnusmusiikkia mistään (kansallisfilmografia päättyy jo vuoteen 1970). Sinun kannattaisi ottaa yhteys Suomen elokuva-arkiston kirjastoon (sähköposti: kirjasto@sea.fi, ja kysyä heiltä varmistus tunnusmusiikista.
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta....
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Almanakka-arkiston sivuilta ( http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html ) voi etsiä pääsiäistä vuonna 1918: kiirastorstai oli 28.3. ja toinen pääsiäispäivä 1.4. - Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta 1860 - 2008 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.ht… ), löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markka- tai eurosumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Tiedot perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2007 eurot vuoden 2008 euroiksi. Vuoden 1918 kerroin on 0,3332, joka on sivujen mukaan epävirallinen tieto. 2009 kerrointa ei vielä löytynyt, elinkustannusindeksit kylläkin toukokuuhun asti. Myöskään Suomen pankin rahamuseon Arvo -...
Kyllä laulun tuomio on varmasti ihan lain mukainen... Vanki on alta kahdenkymmenen, hän on vangittuna "vuotta kaksitoista" mutta tuomion alkamisajankohdasta ei mainita mitään. Ilmeisesti hänet on siis aivan lähiaikoina tuomittu 12 vuodeksi eikä hän suinkaan ole istunut vangittuna 12 vuotta.
Laulussahan todetaan myös "Suljettu on mun nuoruuteni aika / Nyt tähän synkkään vankikomeroon" eli nuoruutensa hän joutuu viettämään vankilassa. Hän kertoo myös miten "Sain nauttia vain hetken nuoruudesta / Kun maailman ilot minut vietteli" ja lopulta pyytää äidiltään anteeksi "kaikki kurjat rikokseni".
Mies on siis hyvin nuorena viettänyt huonoa elämää ja tehnyt rikoksia, saanut siitä 12 vuoden vankilatuomion ja istuu nyt sitä.....
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi.
Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world).
Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin...
