Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Ghanan virallinen kieli on englanti, mutta maassa on paljon etnisiä ja kielellisiä pienryhmiä, joitten takia on käytännössä vaikeaa etsiä ja löytää "ghanalaisia" etunimiä. Paljon helpompaa on etsiä esimerkiksi akan-kielen käyttäjien suosimia nimiä, koska tätä kieltä puhuu melkein puolet ghanalaisista. Wikipediassa on englanninkieinen artikkeli akan-kulttuurin nimikäytännöistä, joiden erikoisuutena on nimetä lapset viikonpäivän ja syntymäjärjestyksen mukaan. Siten sunnuntaina syntymä poika on Kwasi, tyttö Akosua. Muunnelmia on vaikka kuinka paljon. Tästä artikkelista löytyy jo kymmeniä ehdokkaita.
Fulani on kieli tai kieliryhmä, jota puhutaan laajalla alueella Länsi-Afrikassa. Ghanassa fulanin puhujia on alle miljoona eli se on selkeästi...
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:
Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun, mutta ne voi tallentaa itselle tämänhetkisestä Helmetistä Tulosta-painikkeesta.
Asiakkaille on tulossa kattava tiedote muuttuvista asioista viimeistään marraskuun alussa. Vanha Helmet.fi ja sen tiedot pysyvät käytössä vähintään vuoden 2023 loppuun.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetverkk…
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi
Kirsti Simonsuuren suomentamassa ja toimittamassa William Shakespearen sonetit : nautintojen ajan aarre (Gaudeamus, 2010) kyseinen kohta on käännetty:
Opi lukemaan mitä rakkaus kirjoittaa hiljaa!
Kuunnella silmin on rakkauden viisautta.
Laitan tähän vertauksena myöskin Google-kääntäjän käännöksen:
"Oi, opettele lukemaan, mitä hiljainen rakkaus on kirjoittanut: Silmin kuuleminen kuuluu rakkauden hienoon älykkyyteen."
Muikku on espanjaksi albur. Näin sanotaan kirjassa Mat på åtta språk : restaurang & hotell (kirjoittaja Per-Arne Björk, kustantaja Moraförlaget 1995, ISBN 91-630-3810-2). Muikunmäti on puolestaan huevas de albur. Joissakin espanjan kielen sanakirjoissa sana albur tarkoittaa myös salakkaa.
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, joka perustettiin 1640. Kun Turun palossa vuonna 1827 lähes koko kaupunki tuhoutui raunioiksi, joutui yliopisto muuttamaan Helsinkiin. Samalla sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.
Turku puolestaan joutui Turun Akatemian muuton jälkeen olemaan ilman yliopistollista opetusta aina maan itsenäistymiseen asti. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920 lahjoitusvarojen turvin, aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918.
Etanolia syntyy ihmisen kuoltua ruumiin hajoamisen seurauksena. Sitä ei synny kaikissa tapauksissa ja suurimmassa osassa tapauksista alkoholi oli eläessä nautittua. Nautittuna alkoholi esiintyy myös virtsassa ja hajoamistuotteena syntynyt monissa eri elimissä. Tällaisiin tuloksiin päätyivät M G Gilliland ja R O Bost artikkelissaan Alcohol in decomposed bodies: postmortem synthesis and distribution J Forensic Sci 1993 Nov;38(6):1266-74. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8263473/
"Blood alcohol (ethanol) concentrations in decomposed bodies can mean drinking during life and/or endogenous production after death. The correct interpretation is important in medicolegal cases. This retrospective study...
Etsimäsi kirja taitaa olla Dorothy Hearstin Suden lupaus , joka kertoo kiellettyyn sekaveriseen pentueeseen syntyneestä susinaaras Kaalasta, jonka annetaan jäädä henkiin mutta jonka asema susilaumassa on jatkuvasti uhattuna. Kirjassa esiintyy myös susiemo nimeltään Rissa.
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Hei,
Selma Lagerlöfin puhe Nobel-juhlassa on hänen kokoelmassaan Peikkoja ja ihmisiä vuodelta 1915. Sen on suomentanut Helmi Krohn.
Esimerkiksi Imre Kerteszin Nobel-puhe vuodelta 2002 on hänen kirjassaan Kieli maanpaossa - kaksi juhlapuhetta (Otava 2003).
Nobel-voittajien puheita löytyy englanniksi palkinnon nettisivuilta nobelprize.org . Valitettavasti mitään kattavaa puhekokoelmaa ei ole julkaistu. Yle Areenasta on pystynyt syksyn aikana seuraamaan uusien nobelistien puheita suomeksi tekstitettyinä.
Englanniksi puheita löytyy niin Youtube-videopalvelusta kuin eri palkintoalojen (lääketiede, fysiikka jne) julkaisuista.
Vastauksen kommenttiosioon voi kertoa, jos tietää jonkun Nobel-puheen suomennetun ja julkaistun.
...
Useinhan lasten kuvakirjojen tai piirrettyjen hahmot ovat eläinhahmoisia, kuten Pipsa Possu, Kissalan Hessu, Maisa-hiiri, Taavi-tiikeri ja niin edelleen. Mutta aika harvoin näillä eläimillä lopulta on mitään tekemistä esikuvaeläintensä kanssa, vaan nämä hahmot elelevät selkeästi ihmiselämää, käyvät koulua, laittavat ruokaa, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vanhemmat käyvät töissä ja niin edelleen.Näin pienten lasten vanhemman kokemuksella on oikeastaan hämmästyttävää miten vähän lapsille suunnatuissa animaatioissa ja kuvakirjoissa käytetään ihmishahmoja, sillä suurin osa hahmoista on ihmisenkaltaisia eläimiä, ihan pottailua ja sosiaalisia taitoja pienille lapsille opettavista kuvakirjoista suosittuihin ja tuotteistettuihin...
Verkkolähetysten tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta. Kuitenkin yhteistyötoimittajan kanssa olemme sopineet, että näitä ei suoraan julkaista sivuillamme, vaan niistä tiedot julkaistaan erikseen. Eduskunnan täysistuntojen tallenteita koskevat lisätiedot ovat osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/api-documentation/.
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen on alkukielisessä teoksessa nimeltään Herr Nilsson.
https://www.astridlindgren.com/sv/karaktarerna/pippi-langstrump/herr-ni…
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
