Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999) mainitaan että Suomessa 1940-luvulla käyttöön tullut Anri on alkuperältään tuntematon naisennimi, mahdollisesti lyhentymä muista samantapaisista (esim. Anitra).
Anitra puolestaan on kirjallista alkuperää oleva nimi, jonka luojaksi katsotaan näytelmäkirjailija Henrik Ibsen. Hänen Peer Gynt-näytelmässään esiintyy arabialainen beduiinipäällikön tytär Anitra. Arabian kielestä tätä nimeä tai sen esikuvaa ei kuitenkaan löydy. Arvellaan että Ibsen on nimeä sorvatessaan ajatellut sen muunnokseksi Anitasta tai sen kantanimestä Anna, joka tarkoittaa armoa.
Elegia Sebastian Knightille on saanut innoituksensa Vladimir Nabokovin romaanista Sebastian Knightin todellinen elämä. Sallinen oli kirjan luettuaan halunnut dokumentoida ne tuntemukset, jotka teos oli hänessä synnyttänyt. (Tämä tieto on peräisin Ralf Hermansin esipuheesta Sallisen CD:hen Teokset viululle, sellolle, kontrabassolle ja pianolle, julk. NAXOS 1998.)
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Kalevi Keihäsestä ei toistaiseksi ole kirjoitettu elämäkertaa. Kuvalähteitä Korpilinnastakin on vaikea löytää.
Kansanfunkis-verkkosivustolla on Raimo Sallisen piirtämä kuva Korpilinnasta vuodelta 1982. http://kansanfunkis.fi/muistatko-purettuja-funkistaloja/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakaskoneilla on mahdollista tutkia Helsingin Sanomien aikakoneen avulla lehden numeroita takavuosikymmeniltä. 29.5.1973 julkaistussa numerossa oli kokosivun juttu Keihäsestä otsikolla: "Nää on suuret systeemit - Keihänen, Cassius ja Callas". Artikkelissa kerrotaan jonkin verran Korpilinnasta ja kuvituksena on valokuva Keihäsen hulppeasta kotibaarista.
5.7.1978 Helsingin Sanomat kertoi Korpilinnan pakkohuutokaupasta. Valokuvassa kansa parveilee...
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen...
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Suuria juhlapäiviä (joulu, pääsiäinen) lukuun ottamatta ortodoksisen kalenterin kaikki päivät on omistettu jollekin edesmenneelle pyhälle henkilölle. Koska pyhillä henkilöillä voi olla samoja etunimiä, kalenterissa toistuvat samat nimet. Esimerkiksi Johanneksella näyttää olevan ortodoksisessa kalenterissa lukuisia päiviä, mutta eri päivinä muistellaan eri Johannesta. Esimerkiksi Johannes Kastajalla ja apostoli Johanneksella on eri päivät. Ortodoksit antavat tavallisesti lapselle vain yhden etunimen. Tämä nimi muistuttaa jonkin pyhän henkilön nimeä. Jos henkilön nimi on johdettu vaikka Johannes-nimestä (esimerkiksi Hannu, Juha, Juhani), hän viettää nimipäiväänsä sen Johanneksen päivänä, jonka muistolle hänet on...
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Helsingin keskustakirjasto Oodissa on suurkuvatulostin, jolla voi tulostaa julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. Tulostin varataan Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Alla lisää tietoa:
https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq?date=2019-07-05
Espoon Sellon kirjastossa on julistetulostin, jolla voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Alla lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan...
En löytänyt tietoa, että sarjasta La promesa - Salaisuuksien kartano olisi vielä julkaistu novelisaatioita tai muuta virallista oheiskirjallisuutta. Ainoa oheistuote näyttää olevan sarjan musiikista julkaistu digitaalinen albumi.Sarjan loi Josep Cister Rubio, joka loi myös sarjat Dos vidas - Kaksi elämää ja La otra mirada - Toinen katse. Hän kirjoittaa sarjan juonta yhdessä Ruth Garcían ja Susana Prieton kanssa. Varsinaisia käsikirjoituksia kirjoittamassa ja koordinoimassa on joukko kirjoittajia, joita on listattu sarjan espanjankielisellä Wikipedia-sivustolla.
