Tieteellisten kirjastojen historiasta voi löytää tietoja kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla TIETEELLISET KIRJASTOT (kaksiosainen asiasana), YLIOPISTOKIRJASTOT, HISTORIA.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy asiasanayhdistelmällä TIETEELLISET KIRJASTOT / HISTORIA esim. seuraavia kirjoja:
HÄKLI, Esko: Tieteellisen kirjaston synty Suomessa ja Savossa; 1988
BIBLIOTHECA academica: Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto; 2001
JOKIPII, Mauno: Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta; 1997
Asiasanahaussa termillä TIETEELLISET KIRJASTOT löytyy enemmän teoksia, esim.
MÄKINEN, Ilkka: Puoli metriä mietintöjä: tieteellisten kirjastojen ja informaatiopalvelujen suunnittelun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen...
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä."
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava...
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen".
Tunturin tie -kirjaa löytyy useammastakin Suomen yleisestä kirjastosta sekä myös Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta. Antikvaari-verkkosivuilta näkyy myös, että kirjaa on saatavissa joistakin antikvariaateista, mikäli haluatte sen omaksenne (http://www.antikvaari.fi).
Tunturin tie -kirjan on kirjoittanut Viljo Saraja ja sen on julkaissut Suomen opettajain raittiusliitto vuonna 1958.
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
Kirjoista ja ilmankosteudesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja vastauksen mukaan suurempi kosteus ei lyhytaikaisena vahingoita kirjoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-hyvin-kirjat-sietavat-kosteaa?lang….
Ilmankosteuden noustessa kirjojen sivut menevät hieman laineille myös kirjaston hyllyssä. Mikäli kyse on tällaisesta ilmiöstä, kirjat palautuvat ilman kuivuessa itsestään entiselleen. Pysyvää käpristymistä tapahtuu useimmiten vain, kun kirja on ollut suoraan kosketuksissa veteen tai muuhun nesteeseen.
Valja tulee nimestä Valentina jos kyseessä on nainen. Valjan lisäksi Valentinan lempinimiä ovat esimerkiksi Tina, Valjúša, Válečka Valjúšenʹka
Miespuolista Valentin-nimistä voidaan myös kutsua Valjaksi. Joskus myös Valja, Valjók, Valjúša, Válečka.
https://en.wiktionary.org/wiki/%D0%92%D0%B0%D0%BB%D0%B5%D0%BD%D1%82%D0%…
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1916 25 pennin hopearahan arvo olisi ollut rahan kunnon mukaan 50 sentistä 3 euroon. Verkkokaupassa tätä kolikkoa näytetään myyvän 7 euron hintaan:
https://www.holmasto.fi/webshop/juhlarata
Loecsenin sivuilla on alkeiskurssi noin kahdestakymmenestä eri kielestä, myös koreasta https://www.loecsen.com/fi/opi-korean-kieli
DigiCampuksen kursseilla voi opiskella koreaa: https://digicampus.fi/course/index.php?categoryid=35
Englanninkielinen, alkeista lähtevä kurssi:
http://www.langintro.com/kintro/
Duolingo on kieltenoppimissovellus, jolla voi harjoitella reilua 30 eri kieltä, myös koreaa. Appi ei kuitenkaan osaa suomea, joten kieliä pitää treenata muiden kielten, esimerkiksi englannin avulla.
Kielten opiskelussa tärkeitä ovat tietysti myös erilaiset sanakirjat ja sanastot. RedFox on monikielinen sanakirja, joka kääntää 41 kielelle ja sisältää sekä yleiskielen että erikoisalojen sanastoa.
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Kyseinen teos on suunnattu ehkä noin 13-19 -vuotiaille nuorille. Mitään tosi tarkkoja rajoja ei voi kuitenkaan määrittää. Minkä tahansa ikäinen lukija voi saada hyötyä ja hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Kirjaa varten on mm. haastateltu kirjoittamista harrastavia nuoria, joten ehkä tuossa ikähaarukassa olevat saavat eniten vertaistukea ja samaistumispintaa.
Teos ei ole myöskään liian teoreettinen, joten nuoremman lukijan on ehkä helpompi tarttua tähän.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Nykykäsityksen mukaan eläinten seksuaalisuus ilmenee hyvin monin tavoin, eikä seksiin eläimillä kuten ihmisilläkään liity läheskään aina suvunjatkamistarkoitusta. Myös raiskauksia ja masturbaatiota esiintyy eläimillä yleisesti. En löytänyt mitään yksiselitteistä luetteloa niistä eläinlajeista joilla näitä toimintoja tavataan tai ei tavata, eikä asiaa liene vielä edes tutkittu niin paljon, että kattavia listoja voitaisiin julkaista.
Perusvastaukset kysymyksiisi löydät kuitenkin esim. seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_seksuaalisuus
http://www.hs.fi/ihmiset/a1384151395229
http://uutiset.helsinki.fi/2013/10/18/seksuaalisuus-ei-ole-ihmisen-yksi…
Jos kaipaat perusteellisempaa tietoa asiasta, suosittelen...
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
