Suomessa kaksoiskansalaisuus eli monikansalaisuus on mahdollista:
https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28fi%29
Kansalaisuuslaki (359/2003)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359
Viron kansalaisuuden menettää, jos ottaa jonkin toisen maan kansalaisuuden:
https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-citizenship
is lost by way of release of Estonian citizenship, depriving one of citizenship or by accepting the citizenship of another country.
Ulkomaalaisten työskentelyä jne. Virossa helpottaa e-recidency:
https://www.e-resident.gov.ee/
Kyseessä ei ole kansalaisuus.
Asian hyväksymiseen liittyvä tiedote Riigikogun sivuilla:
https://m.riigikogu....
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Kauhajoen murretta käsittelevässä Kerttu Karhun kirjasessa "Praatattua Kauhajoen murtehella" (Kauhajoki-seura, 1992) sanonnan merkityksestä kerrotaan seuravaan: On sanottu henkilöstä, joka on antanut jotain esimerkiksi lahjaksi ja on heti pyytämässä sitä lainaksi.
Lähde:
https://kauhajoki.net/wp-content/uploads/2019/04/Praatattua_Kauhajoen_m…
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Laulun Sydämeni osuman sai esittää Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway).
Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Santanaa ei muuten tuolta listalta löytynyt.
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla, http://www.kotus.fi , suositellaan vaihtoehtoa Yhdysvallat, Amerikan yhdysvallat, ks. http://www.kotus.fi/files/519/maidennimet03.pdf .
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
DMCA (Digital Millenium Copyright Act) on vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tullut laki, joka valvoo tekijänoikeuksin suojatun materiaalin oikeuksia ja kieltää mm. kopiosuojauksen purkuun tarkoitettujen välineiden jakelun ja käytön sekä pyrkii velvoittamaan Internet-palvelujen tarjoajat ja sivustot poistamaan tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin oikeudenhaltijan pyynnöstä.
Yhdysvaltojen runsaasti oikeusjuttuja poikineella digitaalisia oikeuksia koskevalla lainsäädännölla ei luonnollisestikaan ole valtaa Suomessa. Meillä on oma tekijänoikeuslaki, joka on päivitetty digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi ja EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi v. 2006 (ns. Lex Karpela). Monilta osin EU:n direktiivi ja siis oma lainsäädäntömme on...
Tässä ei ole mahdollista paneutua asian yksityiskohtiin, mutta yksilöt voivat olla geneettisesti täysin samanlaisia vain siinä tapauksessa, että lisääntyminen tapahtuu kloonautumalla. Useimmat eliölajit lisääntyvät suvullisesti siten, että yksilön geenistö on yhdistelmä "isän" ja "äidin" geeneistä. Sukusolutkaan eivät ole identtisiä, joten myös samojen yhdistelmien jälkeläiset poikkeavat toisistaan monissa yksityiskohdissa. Geenimutaatioita tapahtuu koko ajan ja myös kloonautumalla syntyvät yksilöt ovat niiden vaikutuksen piirissä. Seepran raidasto on karkeilta piirteiltään samantyyppinen kaikilla seeproilla, mutta yksityiskohdissaan poikkeava kuten monet muutkin piirteiden yksityiskohdat. Esimerkisi ihmisen sormissa oleva kuviointi (...
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Joulukalenterissa esitettyjä lauluja ei ole levytetty. Satu on julkaistu kirjana sekä äänikirjana, jolle kirjan tarinat on luettu. Äänikirjan on julkaissut Lasten parhaat-kirjakerho v. 2006.
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Nimen Jare merkitystä ei löydy nimikirjoista. Kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mainitaan samankaltaisesta nimestä Jaro, että nimen tarkasta syntyhistoriasta ei ole tietoa. Nimi Jaro saattaa olla lyhennys Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, näissä nimisssä 'jaro' tarkoittaa kevättä. Nimi Jare mainitaan myös Jarin, Jarmon ja Jarkon lempinimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ensimmäiset seitsemän Jarea saivat nimensä vuosina 1960-1979. Kaiken kaikkiaan nimen Jare on saanut 136 poikaa.
Nimipaivat.fi -sivustolta löytyvät Jare ja myös Jaro, mutta näillä nimillä ei kerrota olevan virallista, eikä epävirallistakaan nimipäivää.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
