Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (...
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi...
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999) mainitaan että Suomessa 1940-luvulla käyttöön tullut Anri on alkuperältään tuntematon naisennimi, mahdollisesti lyhentymä muista samantapaisista (esim. Anitra).
Anitra puolestaan on kirjallista alkuperää oleva nimi, jonka luojaksi katsotaan näytelmäkirjailija Henrik Ibsen. Hänen Peer Gynt-näytelmässään esiintyy arabialainen beduiinipäällikön tytär Anitra. Arabian kielestä tätä nimeä tai sen esikuvaa ei kuitenkaan löydy. Arvellaan että Ibsen on nimeä sorvatessaan ajatellut sen muunnokseksi Anitasta tai sen kantanimestä Anna, joka tarkoittaa armoa.
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa ei peritä lainkaan varausmaksuja. Helsingissä peritään aikuisten kortille varatusta aikuisten aineistosta varausmaksu 50 senttiä / varaus. Poikkeuksena Helsingissä ovat kirjastot, joissa kokeillaan varausten itsepalvelunoutoa (Kirjasto 10 sekä Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastot). Niistä noudettavista varauksista ei peritä varausmaksua.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat...
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun...
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen...
Wikipedia kertoo musikaalista seuraavaa:
Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof) on juutalaisen perheen tarinan kertova musikaali. Sen kuuluisia kappaleita ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä. Sen ensiesitys oli 1964. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies; alkutarina on jiddišinkielinen. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein, musiikin säveltänyt Jerry Bock ja laulujen sanat kirjoittanut Sheldon Harnick. Musikaalin nimi tulee Marc Chagallin maalauksesta, jossa esiintyy viulunsoittaja.
Kyseessä on juutalainen perhetarina, jolla on yhteys Ukrainan juutalaisten historiaan.
Seuraavassa Internet-sivuja ja HelMet-kirjastoista löytyviä kirjoja, jotka käsittelevät Ukrainan ja...
Runeberg ilmeisesti puhui suomea. Ei kovin hyvin, sanotaan, mutta pystyi kuitenkin suomeksi keskustelemaan. Kaikki työnsä hän kirjoitti ruotsiksi.
runeberg.net kertoo hänen ajastaan Saarijärvellä:
”Runebergin suomen kielen taito oli puutteellinen. Seurustelemalla rahvaan kanssa hän sai kuitenkin tietyn käsityksen sen elinehdoista sisä-Suomessa. Oleskelu Saarijärvellä oli ratkaiseva tekijä Runebergin käsitykselle suomalaisesta luonnosta ja Suomen kansasta.”
http://www.runeberg.net/fin/a_2_t.html
