Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Suuria juhlapäiviä (joulu, pääsiäinen) lukuun ottamatta ortodoksisen kalenterin kaikki päivät on omistettu jollekin edesmenneelle pyhälle henkilölle. Koska pyhillä henkilöillä voi olla samoja etunimiä, kalenterissa toistuvat samat nimet. Esimerkiksi Johanneksella näyttää olevan ortodoksisessa kalenterissa lukuisia päiviä, mutta eri päivinä muistellaan eri Johannesta. Esimerkiksi Johannes Kastajalla ja apostoli Johanneksella on eri päivät. Ortodoksit antavat tavallisesti lapselle vain yhden etunimen. Tämä nimi muistuttaa jonkin pyhän henkilön nimeä. Jos henkilön nimi on johdettu vaikka Johannes-nimestä (esimerkiksi Hannu, Juha, Juhani), hän viettää nimipäiväänsä sen Johanneksen päivänä, jonka muistolle hänet on...
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (...
Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa 1826.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.
Tauskin Sinä vain on Syksyn sävel-kilpailujen satoa. Tauski Peltonen on
sekä säveltänyt laulun että tehnyt siihen sanat. Tampereen nuottikokoelmista
ei kappaletta löytynyt.
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
Hakusananoilla Marseille ja Porcelain Internetistä löytyy runsaasti tietoa henkilöstä Armand Marseille.Hän posliinitehtailijan poika, joka keskittyi valmistamaan posliinisia nukenpäitä.
Nykyisin nämä nukenpäät ovat suosittuja antiikin keräilykohteita.
Marseillesin kaupungissa ovat puolestaan sijainneet posliinitehtaat (Chinoiseries), joissa valmistettiin
aasialaisiin aiheisiin perustuvaa posliinia.
Aiheesta löytyy Internetissä mm.
seuraava sivu : http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Lila-nimen taustasta on olemassa erilaisia tulkintoja. Se voidaan nähdä pidentymänä tai muunnoksena Elisabetin hellittelymuodoista, kuten Lil, Lill, Lily, Lilly, Lilian ja Lillian, tai lyhentymänä lila-loppuisista nimistä, kuten Delila. Joissakin maissa nimen alkuperänä pidetään Leilaa. Suomessa Lila liittyy väriin liila ja sitä kautta nimeen Liila, joka naisennimenä on myös kansanomainen muunnos nimestä Delila.
Delilan merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta tämän alkuperältään heprealaisen naisennimen on selitetty tarkoittavan muun muassa "hentoa, herkkää" tai "riutuvaa, kaihoisaa". Elisabetin tausta on niin ikään hepreassa ja naisennimessä Elisheba, joka tarkoittaa "Jumala on valani". Leila on alkuaan arabialainen ja...
Parantelet taudin kaikessa rauhassa.
Kirjaa ei voi uusia, koska siinä on varauksia. Siitä menee siis huomisesta alkaen myöhästymismaksua 20 senttiä päivässä. Viikon päästä summa on noin 1,40€. Tarpeen vaatiessa voit neuvotella sakosta kirjaston henkilökunnan kanssa kun palautat kirjan.
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
Kirjaston ohje on tullut seudulliselta koronakoordinaatioryhmältä. Käytännössä kyseessä on vahva suositus käyttää kasvomaskia kirjastossa. Maskia voi olla käyttämättä terveydellisiin syihin vedoten, eikä kirjastossa synny seuraamuksia vaikka vain omista syistään - tai ilman mitään syytä - jättää käyttämättä kasvomaskia. Toivottavaa on että mahdollisimman moni käyttää kasvomaskia.
Nita -nimi on lyhentymä nita-, nitta -loppuisista nimistä esimerkiksi Juanita, Janita, Anita, Anitta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Nita -nimisiä henkilöitä on Suomessa ollut vuosina 1900-2005 625 kappaletta.
Nipa lienee lyhentymä Niilosta, joka on suomalainen muunnos Nikolauksesta. Nikolaus oli Uudessa Testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Kalenteriin nimen on tuonut Pyhä Nikolaus, vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka kuoli noin v. 345. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä. Lisäksi häntä pidetään hyväntekijänä ja hätään joutuneiden auttajana. Monissa maissa Pyhä Nikolaus (Santa Claus) tuo jouluntienoilla lahjoja lapsille kuten meillä joulupukki. Pyhän...
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
