Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa...
Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi
Olemme pohtineet sitä, kuinka tekoäly vaikuttaa palveluumme ja sitä, kuinka siitä voisi olla meille hyötyä siitä asti, kun tekoälysovellukset alkoivat olla kaikkien käytettävissä. Tähän mennessä meille ei ole tullut edes mieleen, että emme jatkaisi palveluamme. Tietopalvelu on myöskin kirjastolaissa mainittu yleisten kirjastojen tehtäväksi, joten emme edes näe mahdollisena Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta luopumista, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2016/1492#OT5Tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat tietysti koko ajan ja esimerkiksi tuo hakukoneen hakutulosten alkuun sijoitettu tekoälytiivistelmä vaikuttaa olevan sellainen, joka ehkä saattaa vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon meille lähetetään kysymyksiä. Vaikuttaisi...
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana...
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Tässä muutamia internet-linkkejä, joista voit kysellä soluasuntoja. Jos olet opiskelija, erityisesti kaksi ensimmäistä osoitetta voivat auttaa. (Kannattaa yrittää kysellä, vaikka et opiskelija olisikaan.)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö: http://www.hoas.fi/
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: http://www.soa.fi/
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, sivulta 'Asuminen': http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=317
Nuorisoasuntoliitto ry: http://www.nal.fi/fi/etusivu/
Asuntohelppi: http://www.asuntohelppi.fi/index.html
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Vepsä” tulee itämerensuomalaisten vepsäläisten nimityksestä ja kielestä. 1550-luvulta nimestä löytyy runsaasti merkintöjä Etelä-Karjalasta. Onkin arveltu, että Karjalassa olisi saattanut olla sinne asumaan asettuneita vepsäläisiä siirtolaisia, joiden kautta sukunimi olisi tullut. ”Vepsä” on itsessään niin vanha sana, että sen juuret katoavat historian hämäriin. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sen arvellaan esiintyneen kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
Uuden HelMet-kirjastojen kirjastokortin saat kadonneen tilalle mistä tahansa Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortti maksaa kolme euroa mutta alle 15-vuotiaille vain kaksi euroa. Uuden kortin hankkimiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Uuden kortin myötä kirjastokortin numero muuttuu mutta nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana kuin ennen.
Uuden kortin hankkimiskerroille ei ole olemassa rajaa, joten uuden kortin voi saada, vaikka olisi hävittänyt korttinsa vaikka kymmenenkin kertaa. Jokaisesta kadonneen tilalle tehdystä uudesta kortista menee kuitenkin aina tuo kahden tai kolmen euron maksu.
Napoleonin rakastajattaren, puolalaisen kreivittären Marie Walewskan (1789-1817) mukaan on nimetty kalaruoka 'Kuha à la Walewska': nahattomat, rullalle käärityt kuhafileet kypsytetään uunivuoassa kalaliemessä ja kuivassa valkoviinissä ja tarjoillaan uunissa hieman ruskistetun juures- tai perunasoseen kera.
Marie Walewskalla ja Napoleonilla oli yhteinen avioton poika Alexandre Joseph Colonna (1810–68), joka toimi sittemmin muun muassa ulkoministerinä ja senaattorina.
Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja (Otava, 2009)
Facta Online Tietosanakirja (WSOY)
http://en.wikipedia.org/wiki/Countess_Marie_Walewska
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Ei ole, kirjojen lainauksella ei ole ikärajaa. Sen sijaan kirjastojen kokoelmissa olevilla elokuvilla ja peleillä voi olla ikäraja. Niitä ei kuitenkaan ole asettanut kirjasto, vaan ne perustuvat lakiin. Ikärajoja on eri-ikäisille lapsille. Elokuvan tai pelin lainauksen ikäraja saattaa olla esim. 7 tai 18 vuotta. Lisätietoa tästä Valtion elokuvatarkastamon sivuilta:
http://www.vet.fi/elokuvat_ikarajaluokitus.php
http://www.vet.fi/pelit.php
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän...
Tässä muutamia löytämiäni hoito- ja pesuohjeita sisältäviä sivuja. Tuon kultauksen kanssa käsittääkseni kannattaa olla tarkkana (suojata pesun ajaksi). Kultaus ei ole tosin liene ikuiseksi tehtykään.
http://www.kaavinkivi.fi/index.php?p=hoitoohjeet&i=1
http://www.hautakiviliiketurunen.fi/hoito-ohjeet.htm
http://www.loimaankivi.fi/fi/Tuotteet/Hautakivet/Hautakiven+hoito/
Hakusananoilla Marseille ja Porcelain Internetistä löytyy runsaasti tietoa henkilöstä Armand Marseille.Hän posliinitehtailijan poika, joka keskittyi valmistamaan posliinisia nukenpäitä.
Nykyisin nämä nukenpäät ovat suosittuja antiikin keräilykohteita.
Marseillesin kaupungissa ovat puolestaan sijainneet posliinitehtaat (Chinoiseries), joissa valmistettiin
aasialaisiin aiheisiin perustuvaa posliinia.
Aiheesta löytyy Internetissä mm.
seuraava sivu : http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
