Olisivatkohan myös seuraavat kotimaiset fantasiaa sisältävät kirjat mieleen:
Vuokko Hurme: Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus (Huimaa-sarja)
Emma ja Arja Puikkonen: Äänihäkki ja Löytölintu
Hanna van der Steen: Ennustus, Kirous ja Lumous (Tähtisilmät-sarja)
Jarkko Tontti: Vedeeran taru, Vedeera vaarallisilla vesillä ja Vedeera ja polttavan auringon maa (Vedeera-sarja)
Reeta Aarnio: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartija ja Tuulien taikuri
Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo
Salla Simukka: Sisarla
Mervi Heikkilä: Revonpuro, Tuulenkala, Sudenhampaat (Aijalin saaren tarut -sarja)
Elina Rouhiainen: Valkeantuoja (Nelimaan tarinat, 2. osa Hirmunsilmä ilmestyy syksyllä)
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Reetta Niemelä: Mustan...
Kaarina Turtian teoksessa Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) kerrotaan sanan olevan peräisin saksankielisestä sanasta Gründer, joka tarkoittaa perustajaa. Kielessämme grynderi tarkoittaa itsenäistä talonrakennusalan yrittäjää, joka ostaa tontin, rakentaa ja myy asunnot ns. grynderiyhtiömenettelyn mukaisesti. Kirja mainitsee myös sanaan liittyvän keinottelun sivumakua.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Ari -nimen tarkoitusta ja alkuperää on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Aiemmissa vastauksissa on mainittu Arin olevan suomalainen muunnelma ja lyhennelmä nimestä Adrianus, latinaksi Hadrianus, kreikaksi Adrianos. Se tarkoittaa alun perin Venetsian lähellä sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta. Kalenteriin nimi on kuitenkin tullut Adrian (Adrianus)-nimisten pyhimysten mukaan. Arin nimipäivä on 4.3 (vuodesta 1950) ja ortodoksisessa kalenterissa se viittaa erityisesti Aristarkos ja Aristion –nimisiin marttyyreihin.
Lähteenä käytetty : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 2001.
Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
Ahto on Ahti-nimen rinnakkaismuoto, joka on otettu almanakkaan vuonna 1950. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirjan mukaan vedenjumala Ahdin valtakuntaa kutsuttiin Ahtolaksi ja itse Ahdin rinnakkaisnimi on ollut Ahto. Ahto ja Ahtola ovat myös sukunimiä.
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Räätälin häät niminen laulu on ainakin seuraavissa kirjoissa
Lasten toivelaulukirja / Toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson ; Kuvitus ja taitto: Pirkko Koskimies.
Espoo : Fazer Musiikki, c1981.
Tule leikkimään / [Koonneet ja leikkiselityksin varustaneet] Antila-Jyränki.
Helsinki : Fazer, 1979.
Piiri- ja laululeikkejä / [Toimittanut] Kaarina Kari.
Porvoo : WSOY, 1959
Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila
Yleiset kirjastot ovat julkista ja pääosin ilmaista palvelua, joka on suunnattu kaikille kansalaisille.
Käytännössä kuka tahansa, suomalainen tai ulkomaalainen, voi saada ilmaisen kirjastokortin - pääkaupunkiseudulla mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta tai kirjastoautosta. Edes lukutaitoa ei kysytä, rikosrekisteristä puhumattakaan. Vaatimuksina on vain kuvallisen henkilötodistuksen esittäminen ja se että asiakkaalla täytyy olla osoite Suomessa.
Kadonneen kortin tilalle voi saada myös heti uuden, mutta tällöin uusi kortti maksullinen. Jos kadonneella vanhalla kortilla on selvittämättömiä myöhästymismaksuja tms, asiakkaan täytyy ensin selvittää ne ennen uuden kortin myöntämistä.
Vanhat kirjastokortit vanhenevat aikanaan, mutta uuden...
Äänenmurroksessa kurkunpään hidas kasvu kiihtyy. Niska ja kurkunpään rustot kasvavat ja kurkunpää asettuu paikalleen. Äänihuulet ovat kasvaneet puberteettiin mennessä noin 9,5 millimetrin pituisiksi. Murrosiässä äänihuulet kasvavat ja pitenevät pojilla noin 10 mm ja tytöillä noin 4 mm. Aikuisen miehen äänihuulet ovat 17–24 mm pitkät ja aikuisen naisen 12–17 mm. Äänihuulten kasvaessa äänenvärähtelytaajuus laskee aiheuttaen äänen madaltumisen. Koska miesten äänihuulet kasvavat yleensä pitemmiksi kuin naisten äänihuulet seuraa siitä välttämättä että miehillä ääni on yleensä matalampi kuin naisilla.
Lähteet Brodnitz, F., Keep your voice healthy s.56 ja Sadolin, C., Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka s. 70.
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Kirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnettiin Johanna Sinisalolle vuonna 2000 hänen teoksestaan "Ennen päivänlaskua ei voi".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Apalkinto835608684027240
Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Työterveyslaitoksen julkaiseman ohjeen mukaan kaikki irtaimisto tulisi pestä tai hävittää kokonaan, jotta homemikrobien leviäminen uuteen asuntoon voitaisiin varmimmin estää. Homepölylle ja homeen hajulle erityisen herkät voivat saada oireita pienistäkin määristä, joten vanhoja tavaroita ei tulisi tässä tapauksessa siirtää uuteen asuntoon ollenkaan.
Mikäli kirjat haluaa kuitenkin säilyttää, voidaan niiden kannet puhdistaa, sillä hyllyssä olleen kirjan lehtien väliin ei tavallisesti pääse paljon homepölyä. Työterveyslaitoksen mukaan homevaurioituneessa tilassa olleiden kirjoja voidaan puhdistaa HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. Kirjan kannet voidaan materiaalin salliessa myös pyyhkiä nihkeällä. Tarkempia ohjeita homevaurioituneen...
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi....
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Olisikohan etsimäsi Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) mukaan laulu alkaa kysymilläsi sanoilla "on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt”. Laulua ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt. Laulu löytyy esitettynä ainakin levyiltä Hiljainen kylätie ja Slaavilaisen musiikin toivekonsertti: 100 suosikkisävelmää / 3: Amurin aallot. Jälkimmäinen on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa kasettimuodossa. Hiljainen kylätie –nimisiä levyjä on useita, eikä ainakaan kaikissa niissä ole tätä laulua. Fono-tietokannan mukaan se on vanhalla ”savikiekolla”.
Laulun sanat löytyisivät siis ehkä vain kasetilta. On mahdollista,...
Slangisanakirjan mukaan "totta mooses" tarkoittaa ilman muuta, kyllä varmasti, totta kai. Sanonta on on esiintynyt 1970-luvulta lähtien. Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla.
(Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001)
Sanonnan alkuperä ei ole tiedossa. Voisi kuvitella että tarvittaessa painokasta vahvistusta jollekin asialle on otettu esiin vahva nimi Raamatusta. Mooseksen luonteenpiirteistä nostetaan usein esiin hänen uskollisuutensa ja luotettavuutensa.
Ota vielä yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvontaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Tot… mooses he osaavat antaa asiantuntevamman selvityksen.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi...
