Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Cras, Bengt-Åke: Maaali! Kirja on ensimmäinen osa PK Panttereista kertovassa kirjasarjassa ja se ilmestyi suomeksi 1998. Markus kavereineen saa ainutlaatuisen mahdollisuuden pelata jalkapalloa huippuvalmentaja johdolla ja vielä lehdistön salamavalojen loisteessa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin. Sarjan muut osat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Verkko heilahtaa, Viime minuutilla, Aikalisä, Revanssi, Punainen kortti, Paitsio, Kovaa peliä.
Anarkistin keittokirja on William Powellin kirjoittama vuonna 1971 julkaistu teos, joka sisältää esimerkiksi räjähteiden ja aseiden valmistusohjeita. Teokseen pohjautuen on myös vuonna 2002 ilmestynyt samanniminen elokuva.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anarchist_Cookbook
Kuningaskuntien hallitsijoiden nimet ovat sukupuolesta riippuvaisia. Miespuolinen hallitsija on kuningas, naispuolinen taas kuningatar. On kuitenkin ollut olemassa joitakin naispuolisia hallitsijoita, jotka ovat käyttäneet kuninkaan titteliä.
Esimerkiksi 1300-luvulla Jadwiga kruunattiin Puolan kuninkaaksi. Hän oli 'rex' (kuningas) eikä 'regina' (kuningatar). 1700-luvulla taas pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Maria Teresia käytti joissakin yhteyksissä kuninkaan ('rex') titteliä. Sekä Jadwiga että Maria Teresia eivät kuitenkaan ulkonäöllisesti esittäneet kuningasta, vaan he esimerkiksi pukeutuivat kuningattarien tapaan.
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Ylöjärven kirjastoissa (pääkirjasto Leija, Viljakkala, Kuru ja kirjastoauto) myöhästymismaksut ovat aika pienet: 0,10€/päivä/laina.
Eli jos sinulla on vaikka kolme kirjaa myöhässä päivän verran, maksu on 0,30€. Poikkeuksena ovat lasten ja nuorten osastojen lainat, joista ei mene ollenkaan myöhästymismaksua - ainoastaan elokuvista tavallinen 0,10€ päivässä.
Yhdestä lainasta voi mennä maksua enintään 5€, ja silloin sen on tarvinnut olla myöhässä jo 50 päivän verran. Jos maksuja kertyy jollekin asiakkaalle yli 10€, hän ei voi lainata ennenkuin maksaa maksunsa. Ylöjärven kirjastoissa ei voi maksaa pankkikortilla, ainoastaan käteisellä.
Voit katsoa lisätietoja kirjastomme nettisivuilta www.ylojarvi.fi/kirjasto. Valitse vasemmasta palkista...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Renato Castellani ohjasi vuonna 1971 viisisosaisen televisisarjan La vita di Leonardo da Vinci. Sarjan musiikin sävelsi Roman Vlad. Elokuvassa soi useasti Vladin säveltämä kappale Muovesi l'amante, jonka sanat ovat Leonardon kirjoittamat.
https://www.imdb.com/title/tt0068854/
Sarja esitettiin Ylellä 20.8.1973 - 15.10.1973 ja sittemmin uusintana 18.10.1981 alkaen nimellä Leonardo da Vinci.
HS 18.10.1981
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Kissat ovat liikkuneet aika itsenäisesti ulkosalla vielä 10-20 vuotta sitten ja sota-aikana varmastikin pääosin. Voisi kuvitella, että jos lähtö pommisuojaan tuli ja kissa oli juuri silloin sisällä, se päästettiin ulos. Kissa tapaa lähteä lipettiin, kun tulee kiire, joten voi olla, että sitä olisi voinut olla vaikea saada kiinni tuollaisessa yhteydessä. Olisikohan kissa mahtanut pysyäkään sellaisessa paikassa kuin pommisuoja? Eläimistä pommisuojissa ei oikein löydy lähdemateriaalia, varmaankin muistelmat ja muistot olisivat paras lähde. Lueskelin läpi Jouni Kallioniemen Kotirintama: Sotavuosien Suomi 1939-1945 osaa pommituksista ja pommisuojiin pelastautumisista (s.43-66). Pommisuojista on erilaisia tarinoista, lemmikeistä ei ole...
Englanninkielisen etunimisivuston mukaan Cilla on latinalaista alkuperää ja voi olla lempinimi nimistä Priscilla tai Cecilia. http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Cilla .
Useilla sivuilla kerrotaan myös, että nimi tarkoittaa ancient ts. muinainen, ikivanha, ammoinen.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c1af504a-83ae-45c…
Väestörekisterikeskuksen tilasto nimen esiintymisestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
En onnistunut löytämään vastausta kysymykseen MTV3- tai MTV3 Junior-nettisivuilta. Lähetin kysymyksesi Katsomo.fi-asiakaspalveluun, josta vastattiin seuraavasti:
"Valitettavasti ohjelmien taustatietoja on melko niukasti saatavana.
Little Pet Shopissa äänirooleissa olevia naisia ovat Annituuli Kasurinen, Eeva Markkinen, Katja Aakkula, Reetta Korhonen, sekä Saara Aalto."
Joku edellämainituista näyttelijöistä on naispuolisen Pepper-haisunäädän ääni. Tämän tarkempaa vastausta en osaa antaa.
Lähteet:
http://www.katsomo.fi/#!/asiakaspalvelu
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Tupakantumpit ovat sekajätettä.
Pääkaupunkiseudun osalta sekajäte hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi, kun Vantaan Energian jätevoimala otetaan käyttöön syksyllä 2014. Samalla sekajätteen kaatopaikkakäsittely päättyy. http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/sekajate/Sivut/default…
Viemäriverkoston osalta saimme vastauksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ympäristöasiantuntijalta:
”Viemäriverkostoon heitetyt tupakantumpit voivat aiheuttaa tukkeumia viemäriputkistossa. Tupakantumppi voi jäädä kiinni viemäriputken mutkakohdan saumaan, jonka ympärille alkaa kerääntyä muuta viemäriin heitettyä roskaa ja rasvaa, mikä ajan kuluessa aiheuttaa viemäriputken tukkeuman. Tukkeumasta aiheutuu aikaa myöten akuutti...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
