Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Mats Wicken on säveltänyt Olen saanut elää -kappaleen, jonka alkuperäinen nimi on Jag har vandrat mina stigar. Reijo Taipaleen lisäksi sen on levyttänyt ja laulanut ainakin laulaja nimeltä Tuula-Helena. Kappale löytyy ainakin äänitteeltä Uusilla urilla - i nya spår, joka on vuodelta 1982. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi onkin kaksikielinen. Muita naispuolisia esittäjiä ei kappaleelle kuitenkaan ainakaan Suomesta löytynyt.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografiasta, Violasta:
http://finna.fi
Asiakaspalautteesta voimme lisätä seuraavan tiedon: Kappaleen alkuperäinen, ruotsalainen esittäjä on Dansband.
Näyttää siltä, että tätä kappaletta ei ole saatavilla cd-levyllä, mutta se löytyy ainakin seuraavilta kaseteilta/lp-levyiltä:
Veikko Tuomen lp-levyiltä Kotiseutuni (olemassa myös kasettina)
Turun Harmonikkakerhon esittämänä lp-levyllä Soivat hanurit 2 (löytyy Turun kaupunginkirjastosta)
Four catsin lp-levyltä Ikivihreitä 2
Kyseessä ovat niin vanhat levytykset, että niitä voi olla hankala löytää mistään kirjastosta.
Syntymäpäivävalssi nimellä löytyy uudempiakin levytyksiä, mutta kirjastojen tietokannoista ei selviä, että onko kyseessä sama kappale. Tässä kuitenkin nekin äänitteet:
Pellokvartetti : Tiet (cd)(myös nuotti)
Leppävirran pelimannit: Leppävirran pelimannit 25 vuotta (c-kasetti)
Syntymäpäivävalssista on tehty oma nuottinsa nimellä...
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Cras, Bengt-Åke: Maaali! Kirja on ensimmäinen osa PK Panttereista kertovassa kirjasarjassa ja se ilmestyi suomeksi 1998. Markus kavereineen saa ainutlaatuisen mahdollisuuden pelata jalkapalloa huippuvalmentaja johdolla ja vielä lehdistön salamavalojen loisteessa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin. Sarjan muut osat ovat ilmestymisjärjestyksessä: Verkko heilahtaa, Viime minuutilla, Aikalisä, Revanssi, Punainen kortti, Paitsio, Kovaa peliä.
Anarkistin keittokirja on William Powellin kirjoittama vuonna 1971 julkaistu teos, joka sisältää esimerkiksi räjähteiden ja aseiden valmistusohjeita. Teokseen pohjautuen on myös vuonna 2002 ilmestynyt samanniminen elokuva.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anarchist_Cookbook
Rovaniemen väkiluku oli 31.12.2002 35110 (miehiä 16405 ja naisia 18705) ja
75-vuotiaita ja vanhempia oli 2055 (miehiä 635 ja naisia 1420) eli 5,85%. Tieto löytyy myös Statfin -tilastopalvelusta http://statfin.stat.fi/ .
Kuningaskuntien hallitsijoiden nimet ovat sukupuolesta riippuvaisia. Miespuolinen hallitsija on kuningas, naispuolinen taas kuningatar. On kuitenkin ollut olemassa joitakin naispuolisia hallitsijoita, jotka ovat käyttäneet kuninkaan titteliä.
Esimerkiksi 1300-luvulla Jadwiga kruunattiin Puolan kuninkaaksi. Hän oli 'rex' (kuningas) eikä 'regina' (kuningatar). 1700-luvulla taas pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Maria Teresia käytti joissakin yhteyksissä kuninkaan ('rex') titteliä. Sekä Jadwiga että Maria Teresia eivät kuitenkaan ulkonäöllisesti esittäneet kuningasta, vaan he esimerkiksi pukeutuivat kuningattarien tapaan.
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
Valtaosan Mercuryn vuonna 1992 yli 60 miljoonan markan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta (lähes 15 miljoonaa nykyeuroa) peri hänen ystävättärensä Mary Austin. Austin sai Mercuryn Lontoon-talon irtaimistoineen sekä 50% varallisuudesta. Jäljelle jääneestä puolikkaasta 25% meni laulajan vanhemmille ja 25% hänen sisarelleen. Mercury jakoi testamentillaan rahaa myös rakastajalleen, ystävilleen ja työntekijöilleen. Esimerkiksi Jim Hutton, Mercuryn rakastaja vuodesta 1985 hänen kuolemaansa saakka, sai 500 000 puntaa. Saman verran saivat hänen henkilökohtainen avustajansa Peter Freestone ja entinen poikaystävä Joe Fanelli.
Ystävätär peri Freddie Mercuryn. HS 24.5.1992
Laura Jackson, Freddie Mercury : elämäkerta
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja...
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Naisten oikeudet palkalliseen työhön 1800-luvulla olivat rajatut.
Naimisissa olevat naiset olivat miehensä holhouksen alaisia, eivätkä siis voineet työskentellä ilman miehensä lupaa missään sellaisessa virassa tai työssä, jossa käsiteltiin rahaa tai jouduttiin tekemään sopimuksia. Joihinkin valtion virkoihin liittyen oli säädetty, ettei naispuolinen viranhaltija saanut avioitua tai sai avioitua vain saman alan miehen kanssa. Jotta naisen oli mahdollista päästä virkaan hänen tuli hakea erivapautta sukupuolestaan, ja hänen etenemismahdollisuudet olivat rajatummat.
Suomalaisessa lennätinlaitoksessa nainen saattoi saada sähköttäjä toimen vastaavalla palkalla kuin miespuolinen kollega - edellyttäen, ettei hän avioitunut rautatievirkamiehen...
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Kissat ovat liikkuneet aika itsenäisesti ulkosalla vielä 10-20 vuotta sitten ja sota-aikana varmastikin pääosin. Voisi kuvitella, että jos lähtö pommisuojaan tuli ja kissa oli juuri silloin sisällä, se päästettiin ulos. Kissa tapaa lähteä lipettiin, kun tulee kiire, joten voi olla, että sitä olisi voinut olla vaikea saada kiinni tuollaisessa yhteydessä. Olisikohan kissa mahtanut pysyäkään sellaisessa paikassa kuin pommisuoja? Eläimistä pommisuojissa ei oikein löydy lähdemateriaalia, varmaankin muistelmat ja muistot olisivat paras lähde. Lueskelin läpi Jouni Kallioniemen Kotirintama: Sotavuosien Suomi 1939-1945 osaa pommituksista ja pommisuojiin pelastautumisista (s.43-66). Pommisuojista on erilaisia tarinoista, lemmikeistä ei ole...
Englanninkielisen etunimisivuston mukaan Cilla on latinalaista alkuperää ja voi olla lempinimi nimistä Priscilla tai Cecilia. http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Cilla .
Useilla sivuilla kerrotaan myös, että nimi tarkoittaa ancient ts. muinainen, ikivanha, ammoinen.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c1af504a-83ae-45c…
Väestörekisterikeskuksen tilasto nimen esiintymisestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
