Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalta löytyy tällainen vastaus samaan kysymykseen:
"Nimen on valinnut yksityinen kaupallinen yritys. Sello liittyy väljästi lähistön kaupunkinimistöön: Rummunlyöjäkatu, Soittokunnanpuisto, Soittoniekanaukio. Nämä sotilassoittoon liittyvät nimet ovat muistoa 1700-luvulta, jolloin alueella majaili Viaporin linnoituksen rakentamiseen osallistunutta sotaväkeä.
Sello ei ole kuitenkaan sotilassoitin. Nimeksi olisi tietysti voitu valita jokin muukin soitin. Espoon kaupungin "Viikon nimi" -sivustoilla (41/2005) todetaan, että "kauppakeskuksen nimenantajat ovat asettaneet enemmän painoa brändi- ja markkinointiominaisuuksille kuin tarkalle aihepiirin rajoissa pysymiselle".
Sivustolla todetaan myös, että...
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Jos tarkastellaan yksinomaan pellehyppyjä, kukaan ei liene hypännyt korkeammalta kuin suomalainen Matti Myllymäki, joka vuonna 2001 hyppäsi Tamperella epäonnistuneen pellehypyn Ratinan suvantoon 50 metristä. Ennen tätä pellehyppyjen Suomen korkeusennätys oli 32 metriä.
Kovin paljon Myllymäkeä korkeammalta ei ole veteen hypätty ilman pelleilytarkoitustakaan. Tämänhetkinen luotettavasti dokumentoitu ennätys lienee brasilialaisen Laso Schallerin vuonna 2015 hyppy 58,8 metristä. Tätä edeltävä ennätys oli vuonna 1983 hypätty 52,4 metriä.
https://thetouchback.com/the-world-record-high-dive-a-bone-breaking-history-part-1/
https://thetouchback.com/the-high-dive-world-record-a-bone-breaking-history-part-2/
https://thetouchback.com/the-high-...
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja...
Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Kirjaston tietokannassa voi tehdä hakuja kaksiosaisella asiasanalla elämän tarkoitus. Hakutulokseen tulee teoksia useista eri kirjastoluokista, teoksen näkökulmasta riippuen. YKL-luokituksen mukaan kirjastossa kannaattaa mennä selaamaan kirjoja esim. hyllyihin 11 (filosofia), 17.3 (elämänfilosofia, elämäntaito), 21 (uskonnonfilosofia), 52.2 (maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) sekä 56.41 (kehitysoppi, evoluutio). Muita asiasanoja lisähakuihin: elämänfilosofia, elämänkatsomus ja elämäntaito.
Internetissä löytyy Google-haussa termillä elämän tarkoitus internet- tietosanakirja Wikipedian artikkeli, jossa käsitellään aihetta tieteen, länsimaisen filosfian, uskontojen, ateismin näkökulmista. Kirjailijanimiä esim. Sokrates, Friedrich...
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
Mats Wicken on säveltänyt Olen saanut elää -kappaleen, jonka alkuperäinen nimi on Jag har vandrat mina stigar. Reijo Taipaleen lisäksi sen on levyttänyt ja laulanut ainakin laulaja nimeltä Tuula-Helena. Kappale löytyy ainakin äänitteeltä Uusilla urilla - i nya spår, joka on vuodelta 1982. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi onkin kaksikielinen. Muita naispuolisia esittäjiä ei kappaleelle kuitenkaan ainakaan Suomesta löytynyt.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografiasta, Violasta:
http://finna.fi
Asiakaspalautteesta voimme lisätä seuraavan tiedon: Kappaleen alkuperäinen, ruotsalainen esittäjä on Dansband.
Titanicissa kuoli 832 matkustajaa ja 685 henkilöstön jäsentä.
Ensimmäisen luokan matkustajista hukkui 39%, kun taas toisen luokan matkustajista menehtyi 58%.
Kolmannen luokan matkustajista kuoli 76%.
Lisää lukutietoja Titanicista löytyy täältä: https://titanicfacts.net/titanic-victims/
Aikuiset ampiaiset eivät syö lihaa, mutta ampiaisen toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa. Vastalahjaksi lihanpalasta toukat luovuttavat aikuisille pisaran erittämäänsä makeaa nestettä. Rituaalilla on tärkeä osuus ampiaisyhteiskunnan lujittamisessa.
Monet ampiaisten toukkien syömistä hyönteisistä ovat ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia. Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.
Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.
Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Ainakin kerran aikaisemmin vastaavanlainen kysymys on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja silloin kysyjää kehotettiin olemaan yhteydessä Digi- ja väestötietoviraston osoitepalveluun. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Voit soittaa palveluun, puhelinnumero on maksullinen. Osoitepalvelun sivut löytyvät tästä linkistä https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Muutenkin viranomainen, joka pystyy sinua parhaiten kysymässäsi asiassa auttamaan on juuri Digi- ja väestötietovirasto, jonka sivuille pääset tästä linkistä https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
