Yleltä ei vastattu tiedusteluuni, mutta löysin vihdoin pitkään Ylen sivuja kaiveltuani Muistikuvaputki-ohjelman sivujen yhteydestä aikajanan, jossa 1970-luvun tapahtumista arvioidaan, että vuonna 1979 Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi (6.2.) olisi seurannut jopa n. 3,3 miljoonaa katsojaa, ja näin ollen se olisi kaikkien aikojen katsotuin televisiolähetys, http://muistikuvaputki.yle.fi/aikajana. N. 1,5 miljoonaa suomalaista katsojaa seurasi prinsessa Dianan hautajaisia vuonna 1997 (6.9.), http://muistikuvaputki.yle.fi/jaksot/katsotuimmat. Eräs kestosuosikki on 6.12. ollut televisiossa suorana lähetyksenä nähty Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota esimerkiksi vuonna 2008 seurasi 1 748 000 katsojaa. Viime vuosien katsotuimmat televisio-...
Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Google-kääntäjällä eli osoitteessa translate.google.com. Jos pdf-sivu on netissä, niin kopioi sen osoite käännöskenttään, valitse kielet ja paina Käännä-painiketta. Jos pdf-tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se. Sitten vain kääntämään.
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä...
Alansa suomenkielinen peruslähdeteos Oikeuslääketiede (Duodecim, 2000) sen paremmin kuin sen edeltäjä Oikeuslääketieteen perusteet (Duodecim, 1993) ei anna yksiselitteistä vastausta esitettyyn kysymykseen. Kuolinajan määrittäminen on jossakin määrin yhtä ongelmallista kuin luotettavan sääennusteen antaminen, sillä huomioonotettavia tekijöitä on paljon ja havaintoja voi olla niukasti. Toisinaan, jos kuolemasta on kulunut jo pidempi aika, on lähes täysin mahdotonta esittää arviota tarkemmin kuin päivän tai viikkojen tarkkuudella.
Mätänemismuutosten, kuolemanjälkeisen hajoamisen ja muiden varsinaisten lääketieteellisten havaintojen - kuten hyönteisten ja eläinten aiheuttaman tuhon - lisäksi kuolinhetken ajoituksessa tärkeitä ovat muut...
Laulu on ilmeisesti nimeltään Gabrielin viesti, joka alkaa: "Kun saapui Gabriel luo neitsyen". Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Niilo Rauhala. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulu on baskilainen kansansävelmä. En löytänyt sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat mukana, mutta englanninkielisillä nimillä Gabriel's message ja The angel Gabriel nuotteja löytyy useita, esim. kuoronuotit University carol book ja Christmas a cappella. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kotikuntasi kirjaston tietokannasta. Jos omassa kirjastossasi ei nuottia ole, voit tilata nuotin kaukolainaksi. Laulu on kyllä levytetty suomeksi, joten suomenkieliset sanat voi kuunnella levyltä. Esimerkiksi Joose Vähäsöyringin uudella joululevyllä...
Neelia- ja Eden-nimiä ei löytynyt kirjaston nimikirjoista.
Serafia pohjautuu heprean sanaa serafim, joka tarkoittaa liekehtivää ja tulista. Nimeä kirjoitetaan myös muodoissa Serafiia, Serafiina ja Serafina. Nimi oli yleinen 1800-luvun lopussa, mutta harvinaistui sen jälkeen. 2000-luvulla nimi on yleistynyt uudelleen. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Neelia on tai on ollut nimenä alle 103 suomalaisella, Eden alle 227:llä ja Serafia 2243:lla. Kaikki ovat olleet niminä niin miehillä kuin naisillakin.
Behind the name -sivuston (http://www.behindthename.com/) mukaan Eden-nimi liittyy Vanhan testamentin Eedeniin,...
Meillä on selkeä sääntö, joka on se, että palvelumme toimittaa perinteistä kirjaston tietopalvelua. Sen ydin on löytää suositeltavia tiedonlähteitä niitä kaipaaville. Tarkoitus ei siis ole kirjoittaa käännöksiä tai yrittää itse laskea esim. maantien rakentamisen hiilijalanjälkeä. Mikäli tuollaiset tiedot ovat lähteistä helposti löydettävissä, voimme toki viitata niihin, mutta kirjastoammattilaisuus ei tarkoita sitä, että pystymme tekemään erikoisalojen tutkimuksia. Niitä tehdään niissä laitoksissa ja palveluissa, joissa on erikoisosaamista. Palvelumme periaatteet löytyvät sivuston kohdasta Info, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja...
Jouko Kytömaa on vantaalainen taiteilija, s. 17.7.1931 Punkalaitumella. Kytömaan puoliso on vuodesta 1956 lähtien Ulpu Kytömaa (s. 3.5.1935 Laurén). Jouko Kytömaa on opiskellut kotiteollisuuskoulussa kaksi vuotta sekä
Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä vuosina 1955-58.
Hänestä ei ole mainintoja taiteilijamatrikkeleissa. Taideteollisen korkeakoulun arkistossa on oppilaskortti, jossa hänestä on lyhyet perustiedot.
Kytömaa on pitänyt näyttelyn Galleria Himmelissä Karstulassa elokuussa 1999. Ehkäpä lisätietoa taiteilijasta voisi löytyä Karstulan kulttuuritoimiston avulla,puh. 014-044 4596 654.
Animorphs-sarjaa on suomeksi julkaissut Tammi, mutta vuonna 2008 uusia osia sarjaan ei käännetty. Myöskään kevään 2009 julkaisuohjelmassa ei näytä Animorphseja olevan. Mahdollisesti sarjan julkaiseminen on lopetettu. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta vielä tarkemmin Tammelta ja antaa asiasta palautetta.
Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Lauluun löytyvät nuotit useassa laulukirjassa. Useimmissa Kouvolan kirjastoissa ovat paikalla teokset Sininen laulukirja ja Suuri toivelaulukirja 8, joista kappale löytyy. Lainaamisen ohella on mahdollista kopioida nuotit omaan käyttöön. Kopiokoneita löytyy lähes jokaisesta Kouvolan kirjastosta. Uuden kirjastokortin saatte odottaessanne. Sen saamiseen vaaditaan henkilöllisyyden todistaminen.
Tässä telkku.comin asiakaspalvelusta saatu vastaus:
Paperille ei pysty näppärästi Telkku.comista tulostamaan, mutta suosikkiohjelmat on mahdollista saada näkymään Telkun etusivulla.
- kirjaudu palveluun
- valitse Käyttäjätili-valikosta Kanavat (http://www.telkku.com/channelgroup/edit)
- etsi "Suosikkikanava" ja raahaa se hiirellä haluamaasi kanavaryhmään (esim. Peruskanavat 1)
- tallenna ja avaa Telkun etusivu -> kuluvan päivän suosikkohjelmat näkyvät muiden kanavien joukossa omalla Suosikkikanavallaan
Huom. Suosikkikanava etsii suosikkiohjelmia kaikista käyttäjän kanavaryhmistä, eli suosikkeja saattaa tietyissä tapauksissa näkyä Suosikkikanavalla kanavilta, joita et katso tai omista (esim. Canal+ ja muut maksukanavat). Turhat kanavat...
