Shamanismin (tai samanismin) alkulähteet ovat Siperiassa ja Lapissa. Ensimmäiset tiedot ovat peräisin 1600-luvulta. Siperiassa shamanismi säilyi aina 1930-luvulle asti, ja Neuvostoliiton hajottua v. 1991 perinteitä on herätetty uudestaan henkiin.
Shamaanit ovat olleet kansojen uskonnollisia ja henkisiä johtajia. Heidän tärkeimmät tehtävänsä ovat olleet parantaminen, luonnon merkkien tulkitseminen, perimätiedon välittäminen, vainajien henkien johdattaminen tuonpuoleiseen sekä ennustaminen. Shamaani oli yhteydessä henkimaailmaan ja toimi välittäjänä henkien ja kansansa välillä. Keskeinen osa shamaanin toimintaa oli rituaali, jossa hän loitsujen, rummutuksen ja tanssin avulla vaipui transsiin. Shamaanin varusteista tärkeimmät olivat puku,...
Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali.
Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi)
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Ahto on Ahti-nimen rinnakkaismuoto, joka on otettu almanakkaan vuonna 1950. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirjan mukaan vedenjumala Ahdin valtakuntaa kutsuttiin Ahtolaksi ja itse Ahdin rinnakkaisnimi on ollut Ahto. Ahto ja Ahtola ovat myös sukunimiä.
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Kuvittajan voisi löytää esim. Kuvittajat ry:n kotisivuilta, mistä voi hakea eri ammattikuvittajien portfolioita. Portfoliohaun voi rajata myös Lastenkirjoihin (kategoria = lastenkirjat), jolloin haku näyttää lastenkirjakuvittajien portfoliot ja yhteystietoja. http://uusi.kuvittajat.fi/?page_id=6
Jotta käsikirjoituksesta tulee konkreettinen lastenkirja, pitää se tietenkin kustantaa ja julkaista. Monet kustantamot antavat ohjeita, miten omaa käsikirjoitusta kannattaa tarjota. Tässä muutamia kustantamoita ja heidän ohjeitaan. Kustantamoita on tietenkin vaikka kuinka paljon lisää, valitsin tähän muutaman, joiden tiedän kustantavan erityisesti lastenkirjallisuutta.
http://www.pienikarhu.fi/ohjeita.html
http://www.lastenkeskus.fi/...
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/...
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle...
Mustekasetteja myyvät ja kierrättävät yritkset saattavat ottaa vastaan sellaisia kasetteja, joita ne pystyvät itse käyttämään uudelleen. Lasertulostimien kasetteja on hankalampi palauttaa ostamatta uutta tilalle.
Pääkaupunkiseudulla Sortti-asemat ottavat vastaan myös laserkasetteja. Tyhjät muste- ja lasertulostimien kasetit eivät ole ongelmajätettä vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Väriainetta sisältävät kasetit ovat vaarallista jätettä ainakin silloin, jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Oikean tavan hävittää jätettä voi tarkistaa jäteoppaasta, https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/de…
Vuosaaren kirjaston aulassa on keräyslaatikko, johon voi jättää käytettyjä mustepatruunoita.
Sortti...
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen...
Äidinkielenään englantia puhuvia on maailmassa noin 350 -375 miljoonaa. Vieraana kielenä englantia puhuvia on vielä enemmän, noin 750 miljoonaa - miljardi, laskutavasta riippuen.
Englanti on ainoa virallinen kieli tai puhutuin kieli seuraavissa valtioissa: Iso-Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Bahama ja Jamaika.
Englantia käytetään joissakin maissa myös yhtenä virallisista kielistä, kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Filippiineillä, Intiassa, Maltalla ja Nigeriassa.
Tilastotietoa eri alueista ja maista, joissa englanti on virallinen kieli, samoin kuin luettelo eri murteista löytyvät osoitteesta:
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=eng
Myös sekä suomen- että englanninkielisestä Wikipediasta löytyy...
Maailmassa on (useimpien listausten mukaan)194 itsenäistä valtiota. Tämä lukumäärä ja maiden listaus ei kuitenkaan ole täysin yksikäsitteinen. Maailmassa kun on myös ns. ”de facto-itsenäisiä” alueita, eli alueita jotka käytännössä ovat itsenäisiä, mutta muut valtiot eivät ole niitä tunnustaneet. Lisäksi on maita, jotka monet muut valtiot ovat tunnustaneet, mutta jotka käytännössä eivät kuitenkaan ole itsenäisiä. Täytyy myös muistaa, että listaan tulee jatkuvasti uusia valtioita. Seuraavana taitaa Euroopassa havitella itsenäisyyttä Kosovo.
Luetteloita itsenäisistä valtioista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista
http://www.kolumbus.fi/esko.riste/maatot.htm
Kirjallisuuden sanakirja määrittelee novellin seuraavin sanoin: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tarkkaa pituutta novellille ei voi antaa; klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Voidaan sanoa, että novellissa on 1 000-20 000 sanaa. Novellien rakenne, tyyli ja teema vaihtelevat. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Edellinen rakentuu selvään loppuratkaisuun päättyvään tapahtumakulkuun, jälkimmäinen lataa tunnelmaa ja henkilökuvauksen psykologista jännitettä.
Lisää tietoa kirjoittamisesta löytyy kirjastot.fi...
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
Nimi Ilkka on ollut kalenterissa vuodesta 1929. Ilkan nimipäivä on 16.3. Kyseessä on vanha suomalainen nimi. Ensimmäinen historiassa tunnettu Ilkka on kuuluisa nuijasodan pohjalaispäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka, joka kuoli 1597.
Kun on tutkittu miten suosittu nimi Ilkka on alle 15-vuotiailla pojilla, on tilanne lähihistoriassa ollut seuraava: Vuonna 1975 35. sijalla ja vuonna 1984 44. sijalla.
Väestörekisterikeskuksen tilastotiedon mukaan nimi Ilkka oli erittäin suosittu 1940 - 1959 syntyneiden poikien joukossa. Tällöin 6604 poikaa sai nimeksi Ilkka. Vuosina 2000 - 2005 nimi Ilkka annettiin 211 pojalle.
Lähteet :
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
https://192.49.222.187/...
