Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan (WSOY, 1999) Eeti on Eeditiä/Edithiä vastaava miehennimi, ja Edvardin ja Seetin kutsumamuoto. Edit tulee muinaisenglannin sanasta eadgith, onnellinen tai rikas. Edvard (muinaisengl. ead, rikkaus, omaisuus + weard, vartija) on ollut Englannissa useiden kuninkaiden nimi 900-luvulta lähtien. Set, Seet, Seth (hepr. Schet, verbistä schat, asettaa, suoda, korvata) on Vanhassa testamentissa Aadamin ja Eevan poika. Egyptiläisillä Seth oli jumala Osiriksen veli ja vihollinen.
Pentti Lempiäisen kirjoittamassa Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) kerrotaan nimestä Kiia/Kia seuraavaa: Kiia on 1990-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt nimi, josta tavataan myös lyhennelmä Kia. Alkuaan kyseessä on lyhennelmä kia-loppuisista miehennimistä kuten Malakia, nykyään sitä annetaan tytöille, jollaisena se voi olla lyhentymä kia-päätteisistä naistennimistä kuten esimerkiksi Eudokia. Suomen ruotsinkielisen väestön parissa Kia on myös lyhennelmä Kristiina-nimestä.
Nimestä Eudokia samainen teos kertoo: Eudokia (kreikaksi hyväntahtoinen), kirkollisessa perinteessä keisari Trajanuksen ajan vainoissa 100-luvulla surmattu, Syyrian Heliopoliissa syntynyt naismarttyyri. Rinnakkaismuoto Eudoksia, Eudoxia (kuuluisa, kunnioitettu) tunnetaan...
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Eija ja Tarja nimien merkitystä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (...
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Salla-nimi on muodostunut Salli-nimen rinnakkaismuodoksi, ja sen syntyyn on varmaan vaikuttanut Lapin-innostus lappilaisen paikkakunnan Sallan ja Sallatunturin mukaan. Ensimmäiset Salla-nimiset tytöt on kastettu jo 1800-luvulla, mutta nimi yleistyi vasta 1960-luvulla. Nimipäiväkalenteriin Salla pääsi vuonna 1950. Suosionsa huipulla Salla on ollut vuonna 2001, jolloin se oli 41:nneksi yleisin etunimi.
Salli taas on suomalainen muoto englantilaisesta etumimestä Sally.
lähteet:
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Sukupuolirikosta merkitsevää rutsa-sanaa on Agricolasta lähtien tavattu vain yhdyssanassa sukurutsa. Sana on nimenomaisesti kirjakielinen, murteissa se on hyvin harvinainen. Murresanastostamme rutsa löytyy myös "sukurutto(inen)"-muotoon muuntuneena, mutta tässä lienee kyse yksinkertaisesti rutsan sekaantumisesta tavallisempaan rutto-sanaan - sanan alkuperän kanssa tällä tuskin on mitään tekemistä.
Suomen kielen etymologian lähdeteokset ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että rutsan alkuperä on epäselvä. Suomen kielen etymologinen sanakirja esittää kuitenkin sellaisen mahdollisuuden, että on voinut olla olemassa sana "sukurutta", puolittain käännös, puolittain laina jostakin germaanisesta yhdyssanasta, jonka jälkiosa olisi ollut rikosta...
Sami on lyhennys Samuelista. Samuel on hebreaa ja tarkoittaa Jumala on kuullut tai Jumalan kuulema. Skotlannissa tulkitaan joskus, että Samuel on gaelinkielinen muunnos muinaisskandinaavisesta kesän vaeltajaa tarkoittavasta nimestä.
Niina on suomalainen muunnos Ninasta. Nina on Annan ja Anninan venäläinen hellittelymuoto ja merkitsee armahtava. Espanjassa nimi tarkoittaa tytärtä.
Säde: suomalainen sana.
Lähde: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Säestys kappaleeseen Mustan kissan tango löytyy useastakin kokoelmasta. Pianosäestys esim. Suuri toivelaulukirja, osa 8 sekä Suuri lastenlaulukirja, osa 2.
Tässä tulee (hirmuinen) Rölli on Toivelaulukirja 13:ssa.
Nuotteja voi etsiä itsekin kirjaston internet-sivuilta Aineistohaku- tai Tiedonhaku -kohdasta. Nimeke-laatikkoon kirjoitetaan sävelmän nimi ja aineistolajiksi valitaan nuotti. Hakutuloksena on usein sävelmäkokoelma, jonka nimeä näpäyttämällä paljastuu näyttöluettelokortti, jossa on kappaleluettelo ja etsittävän laulun nimi löytyy (usein lihavoituna) listasta.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
