Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana.
Perusteena asiaan on ollut
* Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista.
Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista:
*Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Ukon ja akan kuumatka -sadussa kerrotaan, miksi ukko ja akka tahtoivat tervata kuun ja miten heidän sitten kävi. Satu löytyy kirjasta:
Timonen, Eija: Eläinten hovissa - tarinoita suomalaisten eläinten synnystä ja elämästä. SKS, 2000.
Kirjan kertomusten teemat on kerätty Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta ja aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
Etsit tietoa ilmeisesti sairaudesta, jota kutsutaan nimellä porfyria. Porfyria (Porphyria) on perinnöllisen porfyriiniaineenvaihduntahäiriön aikaansaama tauti ja aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä vampyyri-tauti tai Dracula-tauti. Taudin aiheuttamat oireet on ollut helppo yhdistää vampyyrimyyttiin.
Taudin oireita ovat nimittäin mm. lisääntynyt valoherkkyys, ihottuma, äkillinen vatsakipu, tumma tai punertava virtsan väri, ientulehdus sekä psykiatriset tai neurologiset oireet.
PIKI-verkkokirjastosta haettaessa kannattaa käyttää hakusanana veritaudit, hematologia
Verkkosivuja, joilta voit aloittaa lisätietojen etsimisen (hakusanat porfyria (suom.) ja porphyria (engl.):
http://www.helsinki.fi/project/porfyria/
http://www....
Kaivotiellä -niminen runo löytyy Tammen kustantamasta runokirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. Runo alkaa sanoilla "Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?" Tämän runon kirjoittaja on Einari Vuorela eikä Lauri Pohjanpää, kuten kysyjä muistelee. Voisiko tässä kuitenkin olla se runo, jota etsitään? Runo on Vuorelan kokoelmasta Keväthartaus, 1921.
Aale ja sen harvinaisempi rinnakkaismuoto Aali olivat alun perin monen a-alkuisen nimen puhuttelumuotoja. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa monen a-kirjaimella alkaneen miehennimen kantajaa kutsuttiin Aaleksi (Aarne, Alarik, Aleksanteri, Aleksi, Arvid), mutta Naantalissa on merkitty muistiin tieto Aalesta myös Aleksandran kutsumanimenä. Aalea annettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä etunimeksi sekä miehille että naisille, mutta lopulta se vakiintui miehennimeksi.
Virossa ja Inkerinmaalla sekä Aale että Aali tunnetaan naisenniminä. Nämä (sekä rinnakkaismuodot Aal, Aala ja Aalu) ovat lyhentymiä nimistä Adelheid, Aleksandra tai Rosalie. - Suomessakin tunnetuin Aale on nainen, inkeriläissyntyinen runoilija Aale Tynni.
Lähteet:
Anne...
Johanna on Johanneksen sisarnimi ja tulee hepreasta ’Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen’ ja se on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla.
Lisää nimistä kirjoissa: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Mikkonen, Pirjo : Sukunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-...
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
