Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Tämä on melko laaja kysymys. Minusta lukiolaiset voivat lukea nuorten kirjojen lisäksi melko lailla samoja kirjoja kuin aikuisetkin.
Hankinnat voisi tehdä niin, että pyytää kustantajilta syksyn 2011 ja kevään 2012 kirjakatalogit ja valitsee niistä.
Vantaan kirjasto on suunnitellut kirjallisuusdiplomit koululaisille. Heidän nettisivultaan voi käydä katsomassa, mitä he suosittelevat lukiolaisille. Osa näistä kirjoista on vielä myynnissä kirjakaupoissa. Klikkaa diplomi 5 lukiolaisille täältä:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjallisuusdiplomit
Netistä löytyy myös Netlibris-sivut, joka on verkossa toimiva koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekti. Sieltä löytyy myös kirjavinkkejä lukiolaisille http://db4.oph.fi/haut/netlibris/...
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-...
Teos "Yhdessä kouluteatteriin - esityksiä koulun näyttämölle" (Matku, 1999) sisältää "Kesäkissa" nimisen näytelmän. Se saattaisi olla etsimäsi laulunäytelmä.
Kirjaa löytyy Heinolan kirjaston hyllystä. Tässä linkki kirjan tietoihin:
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.352040
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Hei,
kiitos kysymyksestä.
Huovisen kertomuksen todellinen ydin ja sanoma jää lopulta jokaisen lukijan itsensä tulkittavaksi. Huovisen teoksia on tulkittu erinäisissä kirjallisuustieteellisissä teoksissa, kuten Tero Liukkosen kirjassa Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (SKS, 1997).
Liukkonen näkee yhtenä tulkitsemisvaihtoehtona tarinan asettavan puntarin vastakkaisiin vaakakuppeihin kapitalismin ja sosialismin. Huovisen käsittelyssä "molemmat yhteiskuntamallit osoittautuvat kyseenalaisiksi. Kapitalismi välineellistää ihmisen. Vallankumous on tuomittu epäonnistumaan, koska päämäärään pyritään väärin keinoin".
Lasihäkki, johon Jacon suljetaan, muistuttaa Liukkosen mielestä televisiota. Lemmikkieläin esittääkin vahvaa...
Digi- ja väestötietoviraston nimiaineistoihin on tallennettu etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa on 134 Renjaa.
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi.
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (hepr. kuningatar). Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi ja Ludmila puolestaan slaavilainen 'kansan rakastama'.
Elviira taas on alkuaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabialaiseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Saksassa tunnetaan myös rinnakkaisnimi Alvara (Alverat, kaikkea suojeleva, ylevä)
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
