Pelkästään 1920-luvun muotiin keskittyy John Peacockin kirjasarjan kirja Fashion sourcebook: the 1920s. Muodin historiasta yleensä on kirjoitettu paljon, mm. näistä löytyy tietoa:
- Nineteenth-century fashion in detail / Lucy Johnston with Marion Kite and Helen Persson
- Costume and fashion : a concise history / James Laver
- History of twentieth century fashion / Elizabeth Ewing
- 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert
Näiden Internet-sivujen kautta löytyy tietoa 1920-luvun muodista:
http://www.costumes.org/history/100pages/1920links.htm
http://www.fashion-era.com/flapper_fashion_1920s.htm
Muodin historiasta on kysytty tästä palvelusta usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät vastausten arkiston kautta kirjoittamalla hakuruutuun...
Nykytietämyksen mukaan ihmisrotuja ei biologisessa ja geneettisessä mielessä ole. Arabin määrittelykin on vähän tulkintakysymys. Wikipedian artikkelin mukaan tärkein arabeja yhdistävä tekijä on arabian kieli. Laajemman määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa äidinkielenään, jakaa yhteisen arabialaisen kulttuuriperinnön sekä käsittää itsensä arabiksi. Arabimaailmaan luetaan yleensä Arabiliittoon kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Esmara-tuotteet on lanseerattiin vuonna 2017 Lidliä varten. Lidlin asiakaspalvelusta todettiin, että vaatteita tulee myymälöihin edelleen erätuotteina, joita myydään aina niin kauan kuin tuotetta riittää. Esmari-tuotteista kannattaa kysyä Lidlistä sähköpostitse (asiakaspalvelu@lidl.fi) tai puhelimitse (ma-pe 9-19, 0800 05435). Vaatteita koskevan kysymyksen voi laittaa myös Lidlin verkkosivun kautta. Varsinaista omaa verkkosivua vaatemerkillä ei ilmeisesti ole.
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Symboleista puhuttaessa on oltava varuillaan. Ei ole mitään yhtä ainoaa selitystä millekään symbolille. Tosin tietyt symbolit taikka pikemminkin niiden ilmiasut esiintyvät kaikissa kulttuureissa. Yksi näistä on juuri puu tai puut. Raamatussa puhutaan hyvän- ja pahan tiedon puusta. Yleisesti puut näyttävät symboloivan elämää ja sen ilmiöitä hyvin monella tavalla. Sveitsiläinen psykologi Carl Jung (1875–1961) puhui arkkityypeistä eli symboleista joihin ihmiset kautta historia ja kautta maailman näyttävät kiinnittävän huomiota tai joiden avulla on selitetty kosmologiaa. Jung kuitenkin painottaa, että viime kädessä symbolit niiden arkkityyppisyydestä huolimatta ovat hyvin yksilöllisiä. Sekä mikä on yleistä tai universaalia on se, että...
Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot,...
Ylä-Vuoksi-lehden vanhat numerot löytyvät Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista mikrofilmattuina. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston tallennepalveluun, jos haluat tilata kopioita lehden kyseisestä numerosta tai sen joistakin sivuista. Yhteystiedot ja mm. kopioiden hinnat löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Ensimmäisten korkeakulttuurien katsotaan syntyneen noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli 116 000–11 500 vuotta sitten. Vaikka Veiksel-jääkausi tuhosi tehokkaasti sitä edeltäneet merkit elämästä, ei ole uskottavaa, että nykyisen Suomen alueella olisi ollut korkeakulttuuria esimerkiksi jäätikön välillä vetäytyessä. Korkeakulttuurin olisi siis pitänyt kehittyä vaativien olosuhteiden Fennoskandiassa vähintään kymmenen tuhatta vuotta ennen tunnettuja ensimmäisiä korkeakulttuureja.
Kaupungistuminen ei siis alkanut Fennoskandiasta, eikä pyörää keksitty Suomessa.
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com)
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Mariana on Marianuksen sisarnimi. Molemmat ovat latinalaista alkuperää ja ovat peräisin sanasta mare eli meri. Marianan nimipäivä on ollut katkonaisesti Suomen almanakassa 1790-1907 huhtikuun 30. päivänä. Vuonna 1908 nimen korvasi Mirjam. Katkonaisuus johtui siitä, että vuosina 1797-1822 Marianan tilalla oli toisinaan vastaava miehennimi Marianus. Nimen on korvannut almanakassa toisinaan myös nimi Marianna.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti. Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat. Helsinki: Kirjapaja. 1994.
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja. Porvoo: WSOY, 1999.
Kotimaisia uudempia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Pirjo Tuominen, Tuija Lehtinen, Enni Mustonen ja Pirjo Rissanen. Historiallisia romaaneja edustavat mm. Ursula Pohjolan-Pirhosen, Kaari Utrion ja Laila Hirvisaaren (myös nimellä Laila Hietamies) kirjat. Lisää hyvää tietoa suomalaisesta naisviihteestä saat Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia naisviihteen taitajia, 100 vuotta rakkautta.
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
Renato Castellani ohjasi vuonna 1971 viisisosaisen televisisarjan La vita di Leonardo da Vinci. Sarjan musiikin sävelsi Roman Vlad. Elokuvassa soi useasti Vladin säveltämä kappale Muovesi l'amante, jonka sanat ovat Leonardon kirjoittamat.
https://www.imdb.com/title/tt0068854/
Sarja esitettiin Ylellä 20.8.1973 - 15.10.1973 ja sittemmin uusintana 18.10.1981 alkaen nimellä Leonardo da Vinci.
HS 18.10.1981
Kirjaston tietokannassa voi tehdä hakuja kaksiosaisella asiasanalla elämän tarkoitus. Hakutulokseen tulee teoksia useista eri kirjastoluokista, teoksen näkökulmasta riippuen. YKL-luokituksen mukaan kirjastossa kannaattaa mennä selaamaan kirjoja esim. hyllyihin 11 (filosofia), 17.3 (elämänfilosofia, elämäntaito), 21 (uskonnonfilosofia), 52.2 (maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) sekä 56.41 (kehitysoppi, evoluutio). Muita asiasanoja lisähakuihin: elämänfilosofia, elämänkatsomus ja elämäntaito.
Internetissä löytyy Google-haussa termillä elämän tarkoitus internet- tietosanakirja Wikipedian artikkeli, jossa käsitellään aihetta tieteen, länsimaisen filosfian, uskontojen, ateismin näkökulmista. Kirjailijanimiä esim. Sokrates, Friedrich...
Terve ihmissilmä kykenee erottamaan useita miljoonia värejä ja sävyjä (2-10 miljoonaa tai enemmän lähteestä riippuen). Näin paljon siis on värejä, jos väri määritellään valoksi, joka heijastuu eri aallonpituuksilla silmän verkkokalvolle aivojen tulkittavaksi. Kaikkia värejä ei ihminen pysty näkemään. Ultravioletilla on liian matala taajuus ihmissilmälle, mutta linnut kyllä näkevät sen.
Väriaineiden, pigmenttien lukumäärä on kasvanut nykyteknologian ansiosta. Digitaalisten värien määrä saattaa jopa ylittää ihmisen havaintokyvyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://www.leparisien.fr/culture-loisirs/combien-pouvons-nous-distingu…
http://www.encyclopedie-incomplete.com/?Combien-de-Couleurs-l-Oeil-Huma…
https://fi.wikipedia.org...
Joosua-nimen heprealaiset kantamuodot Jehoschua ja Jeschua tarkoittavat ”Jahve pelastaa”. Vanhassa Testamentissa Joosuasta tuli juutalaisten johtaja Mooseksen jälkeen. Lisäksi hän on Joosuan kirjan päähenkilö. Suomalaisessa almanakassa nimi oli 1600- ja 1700-luvuilla kolmella eri päivällä, useimmiten huhtikuun viimeisenä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Joosuan nimipäivä on 1.9. Kerttu on vanha suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Gertrud, mikä tarkoittaa urhoollista. Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta periytyvässä Piispa Henrikin surmavirressä Lallin vaimon nimenä. Siten Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisennimi. Nimi on otettu almanakkaan vuonna 1890. Lähteet: Lempiäinen, Nimipäivättömien...
