Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Tampereen seudun karttanimistö -tietokannan (http://teto.tampere.fi/nimisto/index.htm) mukaan Sorinahde on Ratinasta Kalevaan nouseva jyrkkä mäki. Alueella sijaitsee nykyään Tampereen yliopiston keskustakampus ja rautatie. Rautatien ylittävä, Kalevantien ja Vuolteenkadun yhdistävä silta on nimeltään Sorinahteen silta. Sorinahde ei siis ole kaupunginosa, vaan sijoittuu Kalevanharjun ja Ratinan kaupunginosien rajalle.
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Mitenkään kattavaa listaa aiheesta ei pysty antamaan. Keräsin kuitenkin jonkinlaista lisää, jossa on esihistoriaan sijoittuvia romaaneja. Mukana on paleofiktiota eli ihmiskunnan alkuaikoihin sijoittuvaa kirjallisuutta, myöhempää kivikautta, pronssikautta ja rautakautta. Mukana saattaa olla myös nuortenkirjoja, etenkin paleofiktion osalta, muttei mitenkään systemaattisesti. Tässä siis jonkinlaista listaa:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Ennen Aatamia / Jack London
Ensimmäiset ihmiset (yhteisnide teoksista Äiti maa, isä taivas, Sisar Kuu ja Veli tuuli) / Sue Harrison
Hevosten laakso / Jean M. Untinen-Auel
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet
Ihmiselon aamuna : romaani maailman aamuhämärästä / Charles G. D. Roberts...
Kyllä löytyy nimellä Niskavuori. Se sisältää näytelmät "Niskavuoren nuori emäntä", "Niskavuoren Heta", "Niskavuoren naiset", "Niskavuoren leipä" ja "Entäs nyt,Niskavuori?" Kirja on ilmestynyt v. 2001 "Kirja kerrallaan" -julkaisuna.
Kirjaa on jonkin verran myös Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.Sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista...
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen...
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Helsingin Sanomien muistokirjoituksen (7.1.1991) mukaan Oskari Kiiras (syntynyt 14.1.1903 Helsingissä, kuollut 10.12.1990 Helsingissä) oli todella saanut 1950-luvulla kolmen kuukauden vankeustuomion jumalanpilkasta. Tuomion hän suoritti Naarajärven varavankilassa. Myöhemmin - 1980-luvulla - kansalaisaktivisti Kiiras ryhtyi monen muun toimen ohella säveltäjäksi. Fransiskus Assisilaisen 'Aurinkolaulun' sävellyksen hän lähetti paavi Johannes Paavali II:llekin. Paavin lähettämän kiitoskirjeen hän tulkitsi eräänlaiseksi lopulliseksi anteeksiannoksi yllä mainitusta rikoksesta. Muuten Kiiras työskenteli nuorena miehenä kotikaupunkinsa poliisilaitoksen toimistovirkailijana ja sotien jälkeen yksityisyrittäjänä. Politiikassa hän puuhasi perustamalla...
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
