Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Kirjakaupasta voi ostaa valmiita lomakkeita perunkirjoituksen tekoa varten. Myös asiakirjamalleja sisältävissä kirjoissa samoin kuin perunkirjoitusoppaissa on valmiita malleja.
Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa kuolinhetkellään vakituisesti asuneen
henkilön jälkeen.
Kirjassa Puronen, Pertti: Näin teen perukirjan itse (Kauppakaari, 1999) mainitaan että perunkirjoituksen
toimittamisvelvollisuus on ensisijaisesti sillä kuolinpesän osakkaista, jonka hoidossa pesä on (eloonjää-
neellä puolisolla, vainajan perillisillä tai testamentinsaajilla).
Teoksen mukaan ns. tavallisen pesän perukirjan pystyy maallikkokin tekemään itse. Sen sijaan "jos pe-
sään kuuluu yritysvarallisuutta tai se on huomattavan laaja, tai...
Veijo Meri arvelee kirjassaan Sanojen synty, että mustasukkaisuus on mahdollisesti käännösvirheen sisältävä lainasana ruotsista. "Ruotsissa mustasukkaisuus on svartsjuka, mustankipeys, oikeammin mustasairaus. Sjuka on sairaus. Ehkä tuo sjuka kuultiin Suomessa väärin sanaksi sock ja socka, jotka tarkoittavat sukkaa. Ruotsalaisella runoilijalla Lucidorilla oli 1669 sanonta bära svarta strumpor, pitää mustia sukkia. Ruotsin murteissa on sanonta draga svarta strumpor, ottaa mustat sukat, merkitys: olla mustasukkainen. Suomen sana on voitu saada näistä sanoista."
Mihin voin viedä vanhat kirjat -kysymykseen on vastattu esim. Suomen keräystuotteen sivulla http://www.suomenkeraystuote.fi/fi/lajittelu/usein-kysytyt-kysymykset. Siellä ja myös Kierrätysinfossa http://www.kierratys.info/laji_paperi.php kerrotaan, että kirjat ilman kansia voi laittaa paperinkeräykseen. Jyväskylän kaupungin jätehuollon sivulla http://www.jyvaskyla.fi/jate/kodinjatteet/paperi sanotaan myös, että pehmeäkantisia kirjoja voi laittaa paperinkeräyksen. Kannet (ja kirjat kansineen, jos niitä ei irroteta) ovat paikkakunnasta riippuen energia- tai sekajätettä.
Yleensä Sara-nimi yhdistetään Saaraan, jonka merkitys heprean kielessä on 'ruhtinatar' (alunperin Sarai). Nimi on yli 4000 vuotta vanha ja tunnetaan kaikkialla maailmassa. Vanhassa testamentissa Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso. Useissa kielissä esiintyvä Sarah vastaa alkuperäistä heprealaista muotoa.
Pentti Lempiäisen mukaan Saraa voidaan suomen kielessä pitää myös luontonimenä (sarat = kasvisuku).
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden...
Edith nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Edith (muinaisenlannin eadgith =onnellinen tai rikas +taistelu). Suomen almanakassa nimi on ollut 1883-1889 (Edit), 1890-1907 (Ediita), ja 1908-1928 (Eedit). Edith-nimellä ei Suomessa ole kirkollisia yhteyksiä, mutta katolisella kirkolla on 3 englantilaista Edith-pyhimystä. Ruotslaisessa almanakassa Edith on edelleen.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (1999).
Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Selma on kelttiläinen, mm. skotlantilaisen James Macphersonin Ossianin lauluissa (1760-63) esiintyvä paikannimi Shelma (=kaunis näköala), joka teoksen saksankielisessä käännöksessä ymmärrettiin naisennimeksi. Suomessa Selman teki laajemmin tunnetuksi S. Topeliuksen runo Ljungblommor (1845). Myös ruotsalainen Selma Lagerlöf (1858-1940), joka sai etunimensä Franz Mikael Franzenin Selma-laulujen (1810) mukaan, lienee vaikuttanut nimen suosioon. Saksassa Selmaa on lisäksi pidetty lyhentymänä Anselmasta (Anselmin sisarnimi) ja Salomesta. Selma on myös islamilaisessa kulttuurissa käytetty naisen nimi, joka kirjoitetaan joskus muodossa Salma.
Suomalaisessa almanakassa Selma on ollut vuodesta 1857, ja nimi oli todella yleinen 1800-luvin lopussa ja...
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on...
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden...
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
Gummeruksen sivulla http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107 on kirjailijan suomennettu tuotanto:
Tunnelirotta 1998 (Black Echo)
Yöihmisiä 1999 (Trunk music)
Enkelten portaat 2000 (Angel's Flight)
Verivelka 2001 (Blood Work)
Mustempi kuin yö 2002 (A Darkness More Than Night)
Luukaupunki 2003 (City of Bones)
Betoniblondi (The Concrete Blond) 2004
Kadonnut valo (Lost Light) 2004
Runoilija (The Poet) 2005
Kuilun partaalla (The Narrows) 2005
Näistä Verivelka ja Runoilija eivät ole Harry Bosch -sarjaa
Kirjailijan teokset alkukielellä (listassa maininta Harry Bosch Novel) löytyy sivulta:
http://www.michaelconnelly.com/Book_Collection/book_collection.html
Helmet-aineistohausta kirjat löytyvät aihehaulla Bosch Harry http://...
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
"Uusi suomalainen nimikirja" on laaja teos, joka sisältää tietoa myös kaikista mainituista sukunimistä ja suvuista. Kannattaa tutustua esim. tuohon kirjaan, jos haluaa ko. sukunimistä lisää perustietoa. Tässä lähinnä mainitusta teoksesta löytyvää perustietoa ko. suvuista ja sukunimistä:
1. Jauhiainen. Uusi suomalainen nimikirja kertoo, että Jauhiainen ja sen lähinimet ovat lähinnä etelä-karjalaisia ja tunnetaan myös Karjalan kannakselta jo 1500-luvulta. Sieltä nimet ovat levinneet myöhemmin mm. Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Sukunimi Muje on lähinnä pohjois-karjalainen. Uusi suomalainen nimikirja: "Nimeen sisältynee itämurteiden muje(h) 'muikku', joka on voitu antaa lisänimeksi esim. kalastajalle".
3. Kotkaa merkitsevä Kokkosen...
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
