Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1999) sekä Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertovat mm. seuraavaa:
-Iiro on Iisakin länsisuomalainen muunnelma. Iisakki puolestaan tulee raamatun nimestä Iisak ja tarkoittaa "naurun lapsi". Nimi viitannee siihen, että Iisakin iäkkään äidin Saaran kerrotaan nauraneen, kun Jumala ilmoitti hänen saavan pojan.
-Martti on suomalainen muunnos Martinus-nimestä, joka puolestaan tulee sodanjumala Marsista. Katolisessa kirkossa Martinus on monen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi.
-Iida on alun perin muinaissaksalaisen Idan suomalainen muoto.Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa....
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
'Piru'-sanalla lienee useitakin vastineita, selkein ehkä kreikan kielestä lainautunut diabolus.
Suoraan kääntämällä saisimme
diabolus parvus 'pieni piru'
Luultavasti sattuvampi vastine olisi johdoksella muodostettu deminutiivi (vähennyssana), johdos voisi olla esim. -ulus, siis
diabolulus
Tämä sana ei löydy sanakirjoista, vaan se on muodosteltu kirjan
Bendz, Gerhard
Latin för medicinare. - 2. uppl. - 1952.
antamien sananmuodostusohjeiden mukaan.
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Holhoustoimilain 92§ määrää salassapitovelvollisuudesta seuraavaa:
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista:
1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2)...
Lasten lukemistutkimuksia on tehty jonkin verran. Kuvien merkityksestä luettavan valinnassa ei sen sijaan paljon ole. Ehkä näistä olisi apua:
- Kuvan katsominen ja tekstin lukeminen : kaksi tapaa saada visuaalista informaatiota : kuvan katsominen ja tekstin lukeminen teoriassa, lasten harrastuksissa ja kouluoppimisessa / Marja Vainiotalo (Turun yliopisto, lisensiaatintyö, 1993)
- Kuva ja sana : kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä / Kai Mikkonen (2005)
- Sadun ja sarjakuvan lukemisesta: tutkimus kolmasluokkalaisten lukemisharrastuksesta ja luetun vastaanotosta / Anna Maija Jauhiainen (1990)
- What’s in the picture? : responding to illustrations in picture books / edited by Janet Evans (1998)...
Romanttisesta viihdekirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aika useinkin. Aikaisempia vastauksia löydät palvelun arkistosta hakemalla esim. asiasanoilla viihdekirjallisuus, rakkauskertomukset tai rakkausromaanit. Aikaisemmissa vastauksissa on käsitelty paitsi yksittäisiä kirjailijoita, myös laajoja historiallisia aikajanoja ja määrittelyitä.
Suomalaisen naistenviihteen vanhempia klassikkoja ovat kirjoittaneet mm. Hilja Valtonen, Aino Räsänen ja ja Anni Polva. Heidän kirjojensa päähenkilöt ovat pirteitä ja joskus uhmakkaitakin nuoria naisia, mutta romansseja säätelee silti siveellinen moraali ja tarinat päätyvätkin usein onnellisesti avioliittoon.
Suosittu romanttisen viihteen lajityyppi on historiallinen romaani. Tätä tyylilajia...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien...
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä...
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
