Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,...
Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Suomen murteiden sanakirjassa (1988) annetaan fläätätä-sanasta kaksi esimerkkilausetta:
ei sitä (kissaa) saa reppii ei fläätät!
ja
Mennä fläätämään, lörpöttelemään, juoruamaan, flääsäämään.
Sopiiko kumpikaan näistä merkityksistä tekstiyhteyteen?
E.A. Saarimaa on laatinut 1919 Aleksis Kiven kielestä kommentoidun tutkimuksen
Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin".
Kirja on Turun kaupunginkirjastossa varastossa, sen saa käsiinsä muutaman päivän viiveellä. Siinä saattaisi olla lisätietoa.
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Teatterin tiedotuskeskuksen ( http://www.teatteri.org )Ilona-esitystietokannan mukaan Bertolt Brechtin Trommeln in der nacht on esitetty Suomessa nimellä Rummut yössä Liisa Ryömän suomentamana (Suomen Kansallisteatterissa 1977 ja Turun kaupunginteatterissa 2006). Saman tietokannan mukaan näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner ( http://www.dramacorner.fi/ , sähköposti office@dramacorner.fi.) Näytelmää ei ole julkaistu painettuna suomen kielellä eikä se ole lainattavissa kirjastoista, mutta voit tiedustella Näytelmäkulmasta näytelmän tekstiä.
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
