Kirjailija Jaakko Syrjän Muistissa Väinö Linna -teoksen lähteenä on ollut "kaikki mitä Väinö on minulle elämästään kertonut, ja minkä olen itse nähnyt ja kokenut 40-vuotisen ystävyytemme aikana".
Kyseisessä teoksessa (2004, s. 333-334) Syrjä kirjoittaa seuraavasti: "Ovatkohan yhdenkään suomalaisen romaanin henkilöt joutuneet sellaisen esikuvajahdin kohteiksi kuin Tuntemattoman sotilaan? - - Vähän jo kyllästyneenä Väinö sanoi minulle kerran mahdollisimman selvästi: todellisia esikuvia ovat vain Pylkäs ja Koskelan esikuva Einari Kokkonen. Kun Väinö sitten myöhemmin jossakin yhteydessä kertoi jääkärikapteeni Kärnästä, komppanianpäälliköstään, oli helppo todeta, että kyllä hänkin aika läheisesti muistutti kapteeni Kaarnaa, vaikka ei ollutkaan...
Suomen hammaslääkärilehden numerosta 2005:4, s. 208-211 löytyi artikkeli: Paikallispuudutuksen komplikaatiot (kirjoittajat Johanna Säkkinen, Mia Huppunen, Riitta Suuronen). Siitä selviää, minkätyyppisiä komplikaatioita puudutuksessa voi ilmetä: toimenpiteen aikana voi puudutusneula katketa, potilas voi olla yliherkkä puudutusaineelle, puudutusainetta voidaan laittaa liikaa tai puudutusaine ei tehoa. Missään em. tapauksissa kuulonmenetyksestä ei puhuta. Myös toimenpiteen jälkeen komplikaatiot ovat mahdollisia: voi syntyä hematooma (kudoksiin vuotaa verta), voi syntyä leukalukko tai voi tulla poikkeavia tuntoaistimuksia ja hermosärkyjä. Puudutusaineen joutuminen silmäkuopan alueelle tai silmän lihasten hermojen läheisyyteen voi aiheuttaa...
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut...
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi....
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti:
100 ruplaa markoissa vuonna 1891:
MAX 304,00
MIN 238,00
keskiarvo 279,15
vuoden viimeinen 248,00
Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli 279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891.
Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.
Sarjan kirjoittaja J.K. Rowling ei ole paljastanut Stan Pikitien koulutustaustaa. Kuitenkin, hahmo on syntynyt 1974 tai 1975, ja jos hän olisi käynyt Tylypahkan loppuun asti, hän olisi käynyt viimeiset kaksi vuottaan samaan aikaan kuin Harry ensimmäisiään. Ottaen huomioon, ettei Stan tunnistanut kuuluisaa Harry Potteria ulkonäöltä kun tämä astui Poimittaislinjan kyytiin toisen ja kolmannen kouluvuotensa välisenä kesänä, olisi ollut aika epätodennäköistä, että hän olisi valmistunut samasta koulusta reilua kuukautta aikaisemmin. Tietenkin on myös mahdollista, että hän olisi jättänyt koulun kesken V.I.P.-kokeiden jälkeen, jolloin hän olisi lähtenyt Tylypahkasta juuri ennen Harryn aloittamista. Todennäköisempää ehkä kuitenkin, että Stan olisi...
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Hei,
Kirjassa Saunan suunnittelu (Rakennustieto, 2008) kerrottaan, että hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten peridotiitti, oliviinikivi, pyrokseniitti, hornblendiitti, perkniitti, diabaasi, kromimalmi, noriitti ja gabro. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi olisi tuo viimeksi mainittu gabro.
Basaltti ei käsittääkseni sovellu kiuaskiveksi huokoisuutensa ja huonomman lämmönvarauskykynsä takia.
Kyllä oli. Miehitetty Viro siirtyi Moskovan aikaan elokuussa 1940. Sodan aikana Viro oli muutamia vuosia Saksan ajassa ja palasi Moskovan aikaan syyskuussa 1944. Syyskuussa 1989 Viro siirtyi Itä-Euroopan aikaan (EET) eli samaan aikaan kuin Suomikin (UTC+2). Molemmissa maissa oli myös elokuussa 1991 käytössä kesäaika (DST, +1).
Lähteet:
Estofennia: https://estofennia.eu/yhteinen-aika-1921/
Time and Date -sivusto: https://www.timeanddate.com/time/zone/estonia/tallinn?year=1991
"Uutinen" on journalistisesti toimitettu ja muokattu viesti jostain tapahtumasta tai asiasta, kun taas "tiedote" on yleensä osa organisaation virallista viestintää. Sanaa "uutinen" käytetään myös arkikielessä tarkoittamaan ylipäänsä kuulijoille uutta tietoa. Uutisia tekevät toimittajat, tiedotteita laativat tiedottajat.
Heikki Poroila
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmetiikkapakkauksissa tulee olla merkintä säilyvyydestä. Jos tuotteen säilyvyysaika on enintään 30 kuukautta, merkitään pakkaukseen tiimalasin kuva sekä lause "Parasta käytettynä ennen" ja päivämäärä. Jos tuote säilyy yli 30 kuukautta, siihen merkitään sen säilyvyys avaamisen jälkeen. Merkintä on kuva avatusta purkista, jonka yhteydessä ilmoitetaan säilyvyysaika kuukausina tai vuosina.
Jos pakkaukseen on merkitty säilyvyys avaamisen jälkeen, tämä aika alkaa siitä hetkestä, kun pakkaus on avattu. Näin ollen kaupassa avatun tuotteen parasta ennen -aika alkaa jo ennen sen myyntihetkeä.
Tuote säilyy ainakin ilmoitetun ajan, mutta saattaa säilyä hyvänä pidempäänkin.Toisaalta tuote voi väärin...
