Musiikin lapsitähdistä tai sellaisiksi yrittävistä on kirjoitettu varsin paljonkin. Alla muutamia tutkimuksia:
- Kappalevalinnat ja esiintymiskokemukset tenavatähtikilpailussa [Elektroninen aineisto] : kaksi tarinaa / Elina Tammilehto-Juntunen (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, 2008)
- Tenavatähdistä tangoprinsessoja? Tapaustutkimus Kempeleen Ylikylän koulun tenavatähdistä / Merja Hillilä
(Pro gradu -työ : Oulun yliopisto, 1998)
- Tenavatähtikilpailuun 1995 osallistuneiden lasten yhteisiä piirteitä/ominaisuuksia / Leila Mattila, Virpi Vaulanen
(Erikoistyö : Tampereen yliopisto, opettajankoulutuslaitos, lastentarhanopettajakoulutus, 1996)
Myös lehtiartikkeleita on kirjoitettu:
- Nuoret mestarit opiston areenalla : maakunta sai neljä...
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
Runo esiintyy Cynthia Voigtin kirjassa Tuulta purjeisiin tässä muodossa:
"On kotiin palannut metsämies, kotiin kukkuloilta, on kotiin palannut merimies meriltä kaukaisilta." Kirjassa ei ole tietoa runon kirjoittajasta eikä siitä onko suomentaja sama kuin koko romaanin (Sirkka Salonen).
Runo on osa R.L.Stevensonin kirjoittamasta "Requiem"-runosta. Koko runo on netissä useilla sivustoilla englanninkielisenä, esim. http://digital.nls.uk/rlstevenson/requiem.html ja http://www.funeralhelper.org/requiem-r-l-stevenson.html
Kirjailja Jukka Parkkisen nettisivulla on Patsaita ja jalustoja -niminen osa, jossa on myös tietoa R.L.Stevensonista sekä kyseinen runo http://www.parkkinen.org/stevenson.html. Siellä on runosta myös toinen suomennos, jonka on...
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kophtan lauluja I ja II löytyvät Johann Wolfgang von Goethen "Runoja" -nimisestä kokoelmasta, jonka Otto Manninen on suomentanut v. 1928. Uusi painos tästä kirjasta on ilmestynyt Delfiinikirjat-sarjassa 1980, siitäkin löytyvät nämä kaksi runoa, joista kysymäsi on jälkimmäinen.
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löytämieni Internet-tekstien perusteella näyttää siltä, että vastaus on myönteinen. Käytännössä tavallisessa sitrushedelmien käytössä torjunta-ainemäärät jäävät saamieni tietojen perusteella niin pieniksi, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Jotkut tekstit kertovat, että kuorissa voi olla jopa terveydelle hyödyllisiä aineita. Kuoret saattavat silti mahdollisesti aiheuttaa vatsanpuruja, ainakin herkkävatsaisille.
Tästä aiheesta löytyy yllättävän paljon materiaalia Internetissä olevista julkaisuista. Niiden kohdalla täytyy tietenkin arvioida lähteiden luotettavuutta, mutta perusviesti näyttää silti olevan ylle kirjoittamani: tavallisessa käytössä pestyn klementiinin kuoret voi syödä. Ja...
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Pasilan kirjaston ompelukoneen voit varata numerosta 09 3108 5801 ja Etelä-Haagan ompelukoneen numerosta 09 3108 5032.
Ompeluaika on hyvä varata riittävän ajoissa. Koneiden käyttöaika on yleensä "tarpeen mukaan".
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Matti Helminen on vastannut tämän kaltaiseen kysymykseen Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta-palstalla 20.5.2014. Helmisen mukaan korkean iän tai sairauden heikentämät eläimet saattavat pyrkiä kätkeytymään piiloutuakseen saalistajilta. Eläimen kuoltua sen raato joutuu raadonsyöjien ruuaksi ja lopulta pieneliöt ja bakteerit hajottavat loput. Helmisen koko vastauksen voi lukea tästä:
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-elaimilla-hautausmaita/
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, verkko-osoite on http://finna.fi
Haluamasi listauksen saat Fennicasta esim. seuraavaa hakupolkua käyttämällä: HAKU->HAUN RAJAUS (julkaisuvuoden kohdalle molempiin ikkunoihin 1981, kieleksi ja julkaisumaaksi Suomi)->ASETA RAJAUKSET. Perushaussa haku onnistuu esim. kaunokirjallisuuden UDK-luokan numerolla. HAKUSANAT-ikkunaan kirjoitetaan udk:894.541 ja hakutyypiksi valitaan LUOKITUS. Tulokseksi saadaan lista v.1981 Suomessa ilmestynestä kaunokirjallisuudesta lajeittain (runot/894.541 -1, näytelmät/894.541 -2, kertomakirjallisuus/894.541 -3 jne.) teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos haluaa esille vain listan romaaneista ja novelleista kirjoitetaan hakulausekkeeksi udk:894.541 -3 ja...
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Teoksessa Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirpa (2000): Sukunimet (Otava) on kerrottu Muittari nimestä, että taustana voi olla Muittarinkoski, jonka varrella on talo, joka on mainittu Muittarin nimellä 1798. Saarijärvellä on myös kirjattu Henric Muittari 1841 ja Vetelissä Henrik Muitari 1818. Ks. lisää selityksiä ao. teoksesta s. 365.
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
