Nykyinen eduskunta valittiin tänä vuonna 2023. Eduskuntavaalit olivat 2.4.2023. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2027. Kansanedustajat ilmoittavat tavallisesti jatkoaikeistaan vasta vaaleja edeltävänä vuonna eli näin ollen todennäköisesti vuonna 2026.
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Aale Tynni on kirjoittanut runon nimeltä Herra Seguinin vuohi. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Runon vuosikymmenet: valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947.
Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Kollega löysi tämän:
Kyseessä on Nyhverö Nyyssösen tunnussävel:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/30/heikki-kinnunen-antoi-kasvonsa-aikamatkailija-nyhvero-nyyssoselle
ja
https://areena.yle.fi/1-50104522
Nyhverö Nyyssönen oli Matti Ijäksen luoma sarja ja Nyhveröä esitti Heikki Kinnunen.
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta...
Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija...
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
