Näissä kirjoissa on tietoa apostoli Filippuksesta:
Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat, 1996)
Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 1. (Raamatun tietokirja, 1989)
Raamattu ja sen kulttuurihistoria. 8. nide. (Otava, 1972)
Brownrigg, Ronald: The Twelve Apostles (Weidenfeld and Nicolson, 1974)
Kirjojen saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
HelMet-aineistohaun avulla voit etsiä myös muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Valitse esimerkiksi sanahaku ja kirjoita hakukenttään Raamatun henkilöt. Hakutulos on melko suuri, mutta viitteitä selaamalla voit löytää muitakin sopivia lähteitä.
Lisäksi seuraavilla www-sivuilla kerrotaan apostoli Filippuksesta.
http://www.traces-cl.com/apr00/apostoli.html
http://www....
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle pyritään hankkimaan
kaikki suomenkieliset musiikkikirjat, joten melko kattavan listan
saat tekemällä haun omasta aineistotietokannastamme Introsta. Kokoelmassamme on myös joitakin ruotsinkielisiä kirjoja. Mene ensin Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulle ( http://www.tampere.fi/kirjasto )
ja klikkaa kuvaketta INTRO JA INTROACTIVE. Valitse seuraavaksi HAKU.
Täytä sitten hakulomake. Voit kokeilla kahdella eri tavalla, hakutulokset poikkeavat hieman toisistaan:
1. Kirjoita luokaksi "78.351", valitse aineistolajiksi valikosta
kirja ja kieleksi suomi (tai ruotsi). Jos et halua eri oopperoitten
librettoja mukaan hakutulokseen, rajaa ne pois ei-ehdolla eli kirjoita
hakulomakkeen toiselle...
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
Churchill oli ensimmäinen kuningatar Elisabet II:n valtakauden 15 pääministeristä. Hänen pääministeriytensä alkoi kuitenkin jo lokakuussa 1951, kun vallassa oli vielä Elisabetin isä, kuningas Yrjö VI. Ensimmäinen Elisabetin nimittämä pääministeri oli vuosina 1955–57 tehtävää hoitanut Anthony Eden.
≡ British Prime Ministers Since 1721 Best & Complete UK List (adducation.info)
Kyseessä saattaisi olla R. L. Soodin ja Dini Soodin kirjoittama Yoga tapa elää 1 – Yogan oppitunnit televisiossa (1968). Kirja on opas samannimiseen tv-sarjaan, jota alettiin esittää vuonna 1967. Kirjasta ilmestyi useita painoksia ja myös toinen osa vuonna 1971. Molempia osia löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Myös verkkoantikvariaateissa kirjoja näkyy olevan tarjolla.Insinööritaustainen Uttam Sood oli naimisissa R. L. Soodin tyttären kanssa ja vaikutti paljon joogan organisoitumiseen Suomessa (Repo 2011), mutta kirjoja hän ei julkaissut. Lähde: Repo, V. 2011. Jooga-ilmiö 1960-luvun lopun ja 1970-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/4fc4b806-f022-4e50-aa81-...
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon...
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi...
Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916.
Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.:
http://www.genealogia.fi
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm
http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa...
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Kysymästäsi Myers-Briggs tyyppi-indikaattorista(lyhenne mbti) ei erikseen löydy kirjaa suomeksi eikä englanniksi.
Kirjassa Helin, Kari: Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässsä käsitellään aihetta, samoin englanninnkielisissä teoksissa Zannon: Human types: essence and the enneagram ja Cloninger: personality: description, dynamics and development. Saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat esim.
Ron Zemke:Testin ja tyyppijaottelun tulkintaa ja kritiikkiä:
Mayers-Briggs - persoonallisuustesti tarkemmassa tarkastelussa
Yritystalous 1994 (52): 1
Holtari, Timo: Mihin luontaisesti miellyt
Fakta 2002 (22): 4
(molemmat lehdet ovat Lahden...
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Turun kaupunginkirjaston AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
löytyy asiasanoilla huonekasvit paljon viitteitä. Huonekasvit yhdistettynä asiasanaan historia löytyvät mm. seuraavat kaksi viitettä suomeksi:
ARKIO, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa, Hki 1. p. 1985, 2. p. 1993.
ALANKO, Pentti: Ukonhattu ja ahkeraliisa : perinteiset koriste- ja hyötykasvit, Helsinki, 1994
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
