En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Olet ehkä nähnyt Ylen Akuutti-ohjelman kuuroudesta ja musiikista. Ylen sivuilta löytyy tietoa ohjelman sisällöstä. Sen mukaan kuuro ihminen voi oppia tuntemaan musiikin värähtelyä ja erottamaan tiettyjä ääniä, vaikka ei niitä kuulekaan. Matalat äänet on helpompi aistia kuin korkeat. Erityisen herkästi aistitaan bassotaajuudet, joiden aiheuttamat värähtelyt ovat voimakkaimpia. Lisää tietoa ohjelman sisällöstä löytyy täältä:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kuurokin_soittaa_nauttii_musiiki…
Kuuroudesta ja musiikista on tehty tutkimuksiakin, ainakin nämä:
- Musiikkikasvatus Suomen kuurojen kouluissa - kartoitus opetuksen toteutumisesta ja menetelmistä / Pia Kuusipalo. (pro gradu –työ, Jyväskylän yliopisto, 1996)
- Musiikki kahden...
Laulun nimi on "Panama" ja se alkaa: "Täällä Panamassa kerran tapasin mä hauskan herran." Sävelmä on panamalainen kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Esa Helasvuo.
Laulu sisältyy nuotteihin Helasvuo, Pirjo: "Soiton iloa : bändisoiton perusteet" (Otava, 1998), "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Koulun musiikki. 1-2, Musisoiden" (Otava, 1990). Nämä ovat alakoulun oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja. En löytänyt laulua miltään äänitteeltä Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi), Yleisradion Fono-tietokannasta (www.fono.fi), Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi) enkä Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi). Kuitenkin kahden viimeksi mainitun...
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa...
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,...
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole...
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Voisiko kyseessä olla Raision kaupunginkirjastossa Vaski-tietokannan http://www.turku.fi/vaski mukaan olevasta äänitteestä Käynti Puccinin kotona Torre del Lagossa Toscan Rooma [Äänite] : kaksi musiikkiohjelmaa vuosilta 1989 ja 1987 / toimittaja: Eero Saarenheimo. - [Helsinki] : Yleisradio,Tallennepalvelu, p1991. - 2 äänikas. (49, 64 min) : stereo. Alkuper. julk. Radion musiikkitoimitus 1989 ja 1987.
Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla.
http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto…
Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa.
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (2012) kuhilas on pellolle toistensa nojaan pystytettyjen viljalyhteiden keko. Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään nykysuomen tietokantaan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti kyse kirjailijan halusta käyttää epätavallista ilmaisua.
