Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi.
Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi
Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen
löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy...
Mari-essua muistuttavan essumekon kaava on ainakin Kotiliesi-lehdessä (vuonna 2007, numerossa 23, sivuilla 76-78). Monenlaisten esiliinojen kaavoja löytyy mm. seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti: 2009, nro 2, s. 11 ja 47-49; 2006, nro 11-12, s. 12-13 ja 56-56; 2005, nro 11-12, s. 11-12, 58-60 ja 63
- Moda: 2007, nro 4, s. 60-61 ja 100
Kaikki suomennokset Kuusi ajatteluhattua, 1990, Minä olen oikeassa, sinä väärässä, 1991, Tehokkaan ajattelun opas, 1971, Uusi tapa ajatella, 1973, Uusi tapa oivaltaa; Lateraalisen ajattelun opas, 1971, löytyvät minkä tahansa lähikirjaston kautta myös Espoosta.
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Jack Van Impen teoksia on suomennettu kaksi. Teosten nimet ovat: Minne joudun kuoltuani ja Katso Kristusta ristillä. Molemmat teokset löytyvät Oulun yliopiston kirjastosta lukusalikappaleina, eli niitä voi käydä paikan päällä lukemassa muttei saa kotilainaan.
Minne joudun kuoltuani -kirjan voi myös kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta muualta suomesta. Kaukolaina maksaa 1e/teos. Voit tehdä kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto
Laulussa Varpunen joouluaamuna on vain neljä säkeistöä (Lähde: Suuri toivelaulukirja: Joululauluja)
4. säkeistö kuuluu:
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Ystävällisin terveisin Marjut Rosenberg, Greta Mäkinen
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköpostitse.
Ilman kirjastokorttia sähköoisenä on luettavissa jonkin verran vanhempaa kirjallisuutta:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/digikokoelma
https://www.helmet.fi/fi-FI
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta...
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Laila Kinnusen tulkinta jazzballadista Shadow of your smile on cd-levyllä Muistojen kyyneleet (Mediamusiikki, 2001).
Kinnusen levytyksessä melodia lähtee f-sävelestä, joka on keski-c:stä seuraava alaspäin (= pieni f). Sovitus on naisäänelle matala, mutta samasta sävellajista kappaleen on levyttänyt myös Ella Fitzgerald.
Alun soinnut menevät Cm7 - F7 - Bbm, joista Bb-molli (klassisen musiikin nimikäytännön mukaan b-molli) on perussävelaji. Siinä tosin ei pysytä kovin kauan, sillä soinnut muuntuvat koko ajan päätyäkseen lopussa Db-duuriin (des-duuri).
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Kiev-kameroita valmistettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa. Tuotantolaitteet olivat saksalaista alkuperää ja valmistus keskittyi Ukrainan Kiovaan. Kiev-kameroista löytyy tietoa wikipediasta englannin kielellä, sekä ainakin parilta suomenkieliseltä verkkosivulta. Kiev-kameroita ja muita neuvostokameroita tuotiin aikoinaan Suomeen varsin paljon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiev_(brand)
https://www.svhy.org/tietopankki/artikkelit/neuvostoliiton-kameratuotan…
https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/tietoa-ja-oppaita/…
Vuonna 1954 kameraa markkinoivat esimerkiksi Kuva-Relavuo Pengerkadulla ja Pan Foto Mannerheimintiellä. Liikkeiden mainoksessa ylistettiin kameroiden edullista hintaa suhteessa hyvään laatuun....
Sota-sanalle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sota on "suurten yhteisöjen (vars. valtioiden) välinen organisoitu aseellinen taistelu".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sota?searchMode=all
Lisää sota-sanan määrittelyn hankaluudesta voit lukea seuraavasta Yle:n jutusta:
https://yle.fi/uutiset/3-7379346
Etninen puhdistus taas tarkoittaa yhden (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän suunnittelemaa tarkoituksellista politiikkaa, jossa toisen (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän siviiliväestö poistetaan väkivaltaisin ja terroristisin keinoin tietyiltä alueilta.
https://www.un.org/en/genocideprevention/ethnic-cleansing.shtml
Englanninkielisessä wikipediassa on listattu...
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, joka ei ole mitenkään sidoksissa Helmetiin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat työskentelevät kirjastoissa eri puolilla Suomea. Luonnollisestikin tiettyä kirjastoa koskeviin kysymyksiin vastaa sen oma henkilökunta, mutta yleisiin tietopalvelukysymyksiin vastaukset voivat tulla mistä kirjastosta tahansa. Näin jatkossakin.
