Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69...
Ötökän tarkempaa lajia ei pysty näillä tiedoilla sanomaan. Jos kaali oli ulkomailla viljelty, hyönteinen voi olla myös sellainen, jota ei esiinny Suomessa.Tavallisia kaalin tuhohyönteisiä: https://www.syngenta.fi/kasvinsuojelu/karate-zeon/tuholaiset-oljykasvitUlkomailla: https://www.urbanharveststl.org/brassica-pests-identification-solutionsOn harvinaista. että kaupan kaalissa on noin paljon hyönteisiä ja munia.
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Kyseessä on Joyce Strangerin kirjasarja Nuori eläinlääkäri, jossa seurataan - Herriotin hengessä - nuoren eläinlääkäri Timothy Yorken elämää.
Sarjassa on viisi osaa, jotka ilmestyivät suomeksi Gummeruksen kustantamina: Täpärä pelastus 1982 (Vet on call), Kovaa työtä ja kommelluksia 1982 (Double trouble), Onnenpotku 1983 (Vet riding high), Timin tallissa tapahtuu 1983 (No more horses: vet in a muddle) ja Timin pelastuspartio 1984 (Dial V.E.T.).
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Hei,
Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi.
Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa.
Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta.
Kalastuksesta kiinnostunut voisi lukea esimerkiksi Timo Parvelan Paten kalastuskirjan tai saman kirjoittajan Pate ja Blacknessin hirviö -kirjan. Myös Kalle Veirton kirjassa Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja hitonmoinen lohisoppa, kalastellaan mökillä. Kivoja tietokirjoja kaloista ovat esimerkiksi Carlos da Cruzin Kalojen mitalla ja Niina Mäen Nuuskamuikkusen kalakirja.
Kalastusaiheisia kirjoja voi hakea Helmetin tarkennettu haku-toiminnon avulla. Hakusanaksi laittaa kalastus ja sen jälkeen rajaa hakua lastenaineistoon.
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Oletan, että "anime" tarkoittaa sarjakuvista - lähinnä kai japanilaisista - tehtyjä animaatioelokuvia?
Näitä voit etsiä Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti:
1) - klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:sarjakuvat and s:animaatioelokuvat
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat tosin vain yhden videon (Akira).
tai
2) voit myös kokeilla seuraavanlaista hakua:
- klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:animaatioelokuvat and s:japani
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat 118 videota. Kunkin videon sijaintitiedot saat selville klikkaamalla ao.videon nimeä. Listalla voit liikkua eteenpäin sivun...
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
