Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Löimme kollegan kanssa viisaat päämme yhteen, ja tässä olisi muutama ehdotus:Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (linkki Helmet.fi)Kate Thompson: Kirjasto sodan keskelläJessie Burton: TunnustusAgnes Imhof: Nerokas kapinallinenBonnie Garmus: Kaikki on kemiaaJevhenia Kuznjetsova: Kysykää MIaltaHaluaisiko joku lukija vielä ehdottaa muitakin?
Milloin ja kuka keksi saksalaisten ja suomalaisten II maailmansodassa käytetyt pussihousut?Pussihousut, toiselta nimeltään saapashousut, keksittiin jo ennen toista maailmansotaa. Suomeen ne tulivat 1900-luvun alussa joko Pietarin tai Saksan kautta. Malli on alkujaan tuttu sotilaskäytöstä, ja saapashousut kuuluivat nimenomaan ratsastavien henkilöiden vakiopuvustoon. Niiden historia ulottuu 1800-luvun Intiaan ja Preussiin. Englanniksi pussihousuja kutsutaan nimellä Jodhpurs. Vuoden 1932 Saksassa professori Karl Diebitschin ja Walter Heck suunnittelivat saapashousut SS-miesten käyttöön. Vaikutteita he ottivat Preussin armeijan ratsuväkiyksiköltä, 1. Leib-Husaren-Regiment Nr. 1:ltä. Ei voida siis nimetä yhtä yksittäistä henkilöä, joka...
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on...
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla:
- Löylyä lissää
- Bastupolka
- Leukojen välliin
- Suomalainen polkka
- Finska polkan
- Hulivilipolkka
- Härmänpolkka
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
Jo mainitsemasi "Luonnonlapsen" lisäksi Pérez Galdósilta on suomennettu teos "Marianela" (saatavana Vantaalta, Tikkurilan kirjastosta). Teos "Tristana" on myös videona, joka on saatavana Vantaalla, Espoossa, Kallion, Malmin, Maunulan Ja Pukinmäen kirjastoissa.
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Kun syötät www.helmet.fi -palveluun kirjan nimen ja klikkaat kirjan tiedot auki, näet ISBN-numeron perästä onko kirja kovakantinen (sid.) vai pehmeäkantinen (nid.). Mainitsemasi kirja löytyy HelMet-kirjastoista sekä kova- että pehmeäkantisena.
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Juuri näin. Kun tulin alalle, kirjaston vahtimestarit kiersivät kaikki Espoon kirjastot kahdesti viikossa. Nykyään kuljetus on ulkoistettu Postille ja tapahtuu joka arkipäivä. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla on omat lajittelukeskuksensa, josta kirjat jatkavat eteenpäin vastaanottajakirjastoon.
Kirjastojen tapa kelluttaa kirjojaan, mitä on tehty parin vuoden ajan, on pienentänyt kuljetusten volyymeja. Espoo ja Vantaa kelluttavat keskenään ja Helsinki omien rajojensa sisällä.
Siis jos asiakas tilaa kirjan, joka on vapaana Tikkurilassa, noutaa sen Tapiolasta ja paluttaa sen Tapiolaan, sitä ei enää tarvitse lähettää takaisin Tikkurilaan vaan Tapiolassa se voidaan laittaa hyllyyn.
Espoo hoitaa samalla myös Kauniaisten logistiikan.
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
