Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
Kirjoja joissa autismi tai aspergerin syndrooma ovat mukana löytyi harvakseltaan, mutta toivottavasti seuraava lista auttaa alkuun ja ehkäpä kommenteissa tulee lisää vinkkejä:
Hulme, Keri : Mauriora
Kärkkäinen, Kata : Minä ja Morrison
Hedges, Peter : Gilbert Grape
Thompson, Jim : Jumalan nimeen
Berman, Sabina : Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Bauer, Belinda : Ruumis nro 19
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
Terttu Koivisto
Riihimäen kaupunginkirjasto
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta!
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Kun syötät www.helmet.fi -palveluun kirjan nimen ja klikkaat kirjan tiedot auki, näet ISBN-numeron perästä onko kirja kovakantinen (sid.) vai pehmeäkantinen (nid.). Mainitsemasi kirja löytyy HelMet-kirjastoista sekä kova- että pehmeäkantisena.
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
