Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
1500-luvulle sijoittuvia historiallisia nuortenromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat:
AMNELL, Anna, Pako Tallinnaan
AMNELL, Anna, Kyynärän mittainen tyttö
MERETOJA, Ilona, Sateensaaren tyttö
MOILANEN, Paula, Herttuan hovissa : elämää 1500-luvun Turussa
MOILANEN, Usko, Linnanherran käsky : seikkailukertomus Olavinlinnan vaiheilta vv. 1499-1500
REKIMIES, Erkki, Susi-Rolf, Martti ja minä
SAULI, Jalmari, Nuori Kijl : historiallinen romaani Nuijasodan ajoilta
SÖDERHJELM, Kai, Mikko kuninkaan palveluksessa
VAKKURI, Kai, Rajan hurtat : seikkailukertomus 1500-luvulta
WILKUNA, Kyösti, Viimeiset luostarinasukkaat
1500-lukua käsitellään myös näissä:
ELLILÄ, Kirsti, Reetta ja linnan vangit
VAIJÄRVI, Kari, Aavelinna
Tietokirjallisuuden puolelta...
WSOY:n kustantamassa Lasten toivekirjasto -sarjassa julkaistujen teosten luettelon saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
Valitse hakutyypiksi haku teoksen nimellä ja kirjoita hakulauseeksi "lasten toivekirjasto". Sinun kannattaa valita vasemmassa laidassa olevasta pudotusvalikosta hakutulossivulle viitteiden määräksi 100 viitettä/sivu, jolloin näet heti koko komean tuloksen.
Kansallisbibliografian mukaan Lasten toivekirjasto -sarjassa on julkaistu 62 teosta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen...
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Iso Iita esiintyy Sotapolussa, sotilaiden muistoissa, tarinassa, jossa sotilas kuvaa perääntymiskäskyä asemista taistelussa näin: Kello 0.50 sain ilmoituksen: Iso Iita tulee klo 2.20. S.o irtautukaa klo 2.20.
Facebookin keskusteluryhmässä kerrottiin Ison Iitan olleen nimitys tykille, ilmeisesti K75 pak-40. Luotettavampaa tiedonlähdettä en valitettavasti löytänyt. Kysyin asiasta Panssarimuseosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
Panssarimuseosta vastattiin näin:
Iso-Iita ei ole todellinen hahmo, vaikka esiintyy hieman rehevästä naisesta kertovassa sota-ajan laulussa. Iso-Iita ei myöskään viittaa mihinkään aseeseen. Näitä naishahmoista tehtyjä lauluja on käsitellyt mm. Anne Lampinen kirjassaan Kaunis...
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Oletan, että "anime" tarkoittaa sarjakuvista - lähinnä kai japanilaisista - tehtyjä animaatioelokuvia?
Näitä voit etsiä Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti:
1) - klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:sarjakuvat and s:animaatioelokuvat
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat tosin vain yhden videon (Akira).
tai
2) voit myös kokeilla seuraavanlaista hakua:
- klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:animaatioelokuvat and s:japani
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat 118 videota. Kunkin videon sijaintitiedot saat selville klikkaamalla ao.videon nimeä. Listalla voit liikkua eteenpäin sivun...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Hakemalla Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ löytyy International Who's Who of Professional and Business Women vuodelta 1989. Hakutuloksesta käy lisäksi ilmi että teos on sijoitettu Käsikirjaston hyllyyn (ts. ei ole lainakappale). Mutta International Who's Who of Professionals -nimistä kirjaa ei löydy, ja näyttää siltä että on perin hankalaa löytää Suomesta ylipäätään: sekä Manda (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) että Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) antavat kielteisiä hakutuloksia.
Lahden toisella puolella Kungliga biblioteket, Stockholms stadsbibliotek, ja Stockholms universitetsbibliotek eivät nekään tunnista ko. kirjaa.
(Ns. vapailta markkinoilta löytyy sen sijaan, esim....
Tämä tunnistamaton esitys löytyy myös YouTubesta (ehkä kysyjän itsensä sinne lataamana: http://www.youtube.com/watch?v=Qpo9ozZmyfI), mutta valitettavasti paljon tämän enempää emme mekään täällä ole saaneet selville. On selattu punk-diskografioita (joissa ei ole kappalehakemistoja), mutta ei ole tätä osunut silmiin. Kappaletta ei löydy sen paremmin Fono.fi-tietokannasta kuin kansallisdiskografia Violastakaan.
Mutta Violasta löytyy kyllä Stalker-yhtyeen 1985 julkaisema single "Kosketus / Haben Sie" (Poko Records PIS151), jonka B-puoli SAATTAISI olla etsitty kappale (säveltäjä Kauko Ilkko). Tätä singleä voi kuitenkin olla aika vaikea löytää, vaikka se näkyy kyllä olleen vastikään Huuto.netissä (meni vitosella). Kirjastoihin hankitaan hyvin...
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Suomen kirjastoissa on "Sweet Valley High" -sarjan kirjoja myös englanniksi. Lastu-tietokannasta löytyy 4 kappaletta:
To catch a thief (1997)
Once upon a time (1997)
Happily ever after (1997)
The stolen diary (1999)
Muistakin kirjastoista löytyy englanninkielisiä "Sweet Valley High" -kirjoja. Esim. Helmet-haussa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) löytyi 33 kpl. Jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja, käänny Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Kaukolainat maksavat 5 euroa/kpl. Toki kirjastolle voi esittää hankintatoiveita.
"Sweet Valley High" -sarjaa ei enää suomenneta. Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
”Sweet Valley High –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56...
Hei!
Plotti-sana tulee ruotsin murresanasta plått. Etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin sanan ensiesiintyminen on ajoitettu 1910-luvulle. Alla on linkki verkkosanakirjaan:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Jo mainitsemasi "Luonnonlapsen" lisäksi Pérez Galdósilta on suomennettu teos "Marianela" (saatavana Vantaalta, Tikkurilan kirjastosta). Teos "Tristana" on myös videona, joka on saatavana Vantaalla, Espoossa, Kallion, Malmin, Maunulan Ja Pukinmäen kirjastoissa.
