Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa...
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimiin ladattavat mp3-muotoiset äänikirjat eivät toistaiseksi kuulu. Ongelmanahan niiden kirjastokäytössä on juuri ladattavuus: jos ladattavat tiedostot "lainattaisiin" kirjastosta asiakkaalle, niiden pitäisi automaattisesti myös häipyä laitteesta laina-ajan kuluttua umpeen.
Ostettavana suomenkielistä kaunokirjallisuutta kyllä löytyy jonkin verran myös mp3-muodossa esimerkiksi täältä:
http://www.adlibris.com/fi/promotion2.aspx?page=mp3_fi
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä...
Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
Hilja Riipinen on poistettu salista kesken istunnon keväällä 1934. Hänen ja Vennamon lisäksi emme löytäneet lähdettä, joka olisi muista vastaavista tapahtumista kertonut. Vennamon salista poistaminen tapahtui 28.5.1974.
Veikko Vennamon elämäkertaa lukenut kommentoija lisäsi listaan Rainer Lemströmin, asiasta mainitaan myös Lemströmin muistokirjoituksessa, http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2099/rainer-lemstr%C3%B6m
Lähteet:
Eduskunta. Usein kysytyt kysymykset. http://web.eduskunta.fi/ukk/Main.phx/showQuestion?id=108
Eteläpohjalaisia elämäkertoja 3. Laukkonen, I. ym. Vaasa 1994.
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Tiprustus tarkoittaa desinfiointia.
"Terweyshoitolautakunta oli pyytänyt 10,000 markkaa tiprustusuunin (dessinfektioniuunin) rakentamiseksi. Varat myönnettiin ja rahatoimikammari saa rakentaa uunin." (Aamulehti 7.9.1892)
"Tiprustusuuni (desinfisioimisuuni) on päätetty rakentaa Tampereelle ja waltuusto on myöntänyt sitä warten 10,000 mrk." (Päivälehti 8.9.1892)
"Samaten owat sairastuneiden eristäminen tarkoituksen mukaisiin sairaaloihin ja taudin saastutamien kotien tiprustus ja puhdistus, joita terweydenhoitolautakunta järkähtämättömästi on toimeenpannut, wälttämättömiä tekijöitä tautien lewenemisen estämiseksi." (Terveydenhoito kaupungissamme : sairaustilastoa wiime wuodelta. - Aamulehti 12.1.1912)
Ernst af Hällström, Asuinhuoneiden...
Ehkä kannattaisi tutustua satuihin paikan päällä kirjastossa, jonkin ison kirjaston lastenosastolla. Tässä kuitenkin Maunulan kirjaston hyllystä löytyneitä kokoelmia, joissa satujen pituudet vaihtelevat. Joukossa on hyvinkin lyhyitä, enintään 5 minuutin kestoisia satuja, mutta tietenkin myös pitempiä.
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös, 1988.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Otava, 2005.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi, 2005.
Kana, joka halusi tulla dinosaurukseksi ja muita satuja. Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys, 2005.
Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Otava, 1984.
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan. Satua ja totta. Suom. Martti...
Tässä poimintoja:
Päivi Alasalmi, Tampereelle sijoittuva dekkarisarja
Saara Kesävuori, tamperelainen kirjailija
Terttu Autere, hämeenlinnalainen kirjailija.
Pirkko Arhippa, vaikuttanut Forssassa
Leena Lehtolainen, syntynyt Vesannolla
Eppu Nuotio, syntynyt Iisalmessa
Susanna Yliluoma, asuu tai on asunut Kangasalalla
Kannattaa lisäksi tutustua Kirjasampoon https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Vertti on Eevert -nimen puhuttelumuoto. Almanakassa Eevertin nimipäivä on 9.9. Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
(Helsingissä : Otava, 1988) ISBN: 951-1-08948-X (sid.)
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
