Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Maailmasta löytyy joitakin sanomalehtiä, joihin käytetään värillistä paperia. Esimerkiksi ranskalainen Le Nouvel Economiste painetaan lohenpunaiselle paperille, samoin brittiläinen The Financial Times. Italialainen La Gazzetta dello Sport ilmestyy niin ikään vaaleanpunaiselle paperille painettuna, kuten venäläinen Vedomostikin. Ranskalainen L’Équipe-lehti julkaistaan keltaiselle paperille painettuna. Sheffiledissä viikonloppuisin ilmestyvä urheilulehti The Green 'Un painetaan vaaleanvihreälle paperille.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Newspaper
http://en.wikipedia.org/wiki/Financial_Times
http://en.wikipedia.org/wiki/Sheffield_Star_Green_'Un
http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx#
Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…;
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://...
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Tekijänoikeuslaki määrää ns. suojattujen teosten lainaamisesta kirjaston kautta siten, että luvanvaraisia ovat vain elokuvateokset ja tietokoneohjelmat. Muita suojattuja teoksia saa lainata vapaasti.
Tekijänoikeuslaki ei koske esineitä, joten niiden lainauksen saa kirjasto järjestää ilman erillisiä lupia tai ylimääräisiä kustannuksia.
(Retoriseen) kysymykseen, miksi joka kunnasas ei ole tavaralainaamoja, voi olla monia vastauksia, mutta tässä muutamia. Ensinnäkin monilla kirjastoilla on jo nyt valikoimissaan myös esineitä, mutta määrät ovat pieniä, valikoimat satunnaisia eivätkä suinkaan samoja edes kaikissa niissä yksiköissä, jotka tällaista harjoittavat.
Yleisten kunnallisten tavaralainaamoiden syntymisen esteenä on epäilemättä sekä...
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa.
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen.
Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia:
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia....
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nuoteista Suuri toivelaulukirja 17 ja Suuri toivelaulukirja : musikaali, TV, elokuva. Niissä kysymässäsi kohdassa on sana "jos":
"Kuinka on käyvä, jos suudellaan?"
Ei valitettavasti ole. Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kuulokuvan tiedot:
Vanhan talon arvoitus : seikkailukuulokuva / tuottaja, käsikirjoitus, kansikuva ja toteutus: Pekka Karttunen.
Julkaistu:Kauhava : Kasettituotanto S. Aaramaa, 1986.
Ulkoasu:1 C-kas. (42 min)
Ainoa kirjastossa, jossa se on ja, jossa sitä voi lukusalilainana käyttää on Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti...
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä...
Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:
1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne
Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu...
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen...
Useissa Suomen kaupungeissa tuli 1920-luvulla käyttöön vuokra-autojen luokittelu. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Lähde:
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Toivomaasi kurssia tuntuu olevan vaikeata löytää. Voisit kysellä asiasta asiantuntijoilta. Suomessa toimii ainakin Suomen keltologinen seura (kelttiläisisiä kieliä ja kulttuureita harrastavien ja tutkivien seura) sekä Suomi-Skotlanti seura. Näiden seurojen yhteyshenkilöt luultavasti osaavat varmasti kertoa gaelin kielen harrastusmahdollisuuksista Suomessa:Suomi-Skotkanti seura ryYhteystiedot:Lyseokatu 10 A 533230 TampereSähköposti ilkka.hietaniemi@iki.fipuh 0400-631929perustettu 1.6.1987jäsenmäärä vähän yli 100Suomen Keltologinen seura:Suomen Keltologinen seura ry - yhteystiedotOlethan tietoinen, että Helmet-kokoelmasta löytyy Jani Koskisen kirja Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Jani Koskinen, 2021). Kirja on matkaopas, mutta...
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
