Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Hammaslääkärilehdessä julkaistiin vuonna 2015 kirjoitus ksylitolista:
https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti/_read/06-2015/150381.html?p=50
Kysyin tutulta hammaslääkäriltä ksylitolista ja hampaiden hoidosta. Hänen mukaansa ksylitolia ei käytetä hammastahnoissa, suuvesissä, purukumeissa ja makeisissa hampaita puhdistavana elementtinä, vaan ksylitoli estää hampaiden reikiintymistä ehkäisemällä reikiä aiheuttavien bakteerien (esimerkiksi mutans streptokokki) kasvua.
Ksylitolia suun bakteerit eivät pysty hajottamaan ja käyttämään ravintonaan toisin kuin muita sokereita (esim.sakkaroosi, fruktoosi). Ksylitoli suojaa hampaita,mutta ei korvaa hampaiden harjausta fluorihammastahnalla vähintään kaksi kertaa päivässä....
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Kiitos kysymyksestä!
Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja.
HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. ....
Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään...
Kyseessä voisi olla norjalaisen Marit Kaldholin kirja Hyvästi Henrik. Se on suomennettu 1986. Kirjaa saa Espoossa Omenan ja Nöykkiön kirjastoista. Lisäksi sitä löytyy joistakin Helsingin ja Vantaan kirjastoista.
Kun perustat lehden, perustat uuden yrityksen. Ryhdyt harjoittamaan kustannustoimintaa.
Yrityksen perustamiseen saa hyviä ohjeita esim. https://yrityksen-perustaminen.net/
Voit tutustua myös kevytyrittäjyyteen. https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/
Kustannuslan yritystä perustaessa kannattaa tutkia myös muiden kokemuksia esim. Kirjailijaliitto.fi ja Kiiltomato.net tai https://www.uusiinari.com/
Journalistiliiton sivustolta kannatta lukea myös Journalistin ohjeet eli eettinen ohjeisto kirjoittajalle.
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löytämieni Internet-tekstien perusteella näyttää siltä, että vastaus on myönteinen. Käytännössä tavallisessa sitrushedelmien käytössä torjunta-ainemäärät jäävät saamieni tietojen perusteella niin pieniksi, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Jotkut tekstit kertovat, että kuorissa voi olla jopa terveydelle hyödyllisiä aineita. Kuoret saattavat silti mahdollisesti aiheuttaa vatsanpuruja, ainakin herkkävatsaisille.
Tästä aiheesta löytyy yllättävän paljon materiaalia Internetissä olevista julkaisuista. Niiden kohdalla täytyy tietenkin arvioida lähteiden luotettavuutta, mutta perusviesti näyttää silti olevan ylle kirjoittamani: tavallisessa käytössä pestyn klementiinin kuoret voi syödä. Ja...
Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla...
Kyllä saa. Osoite voi olla muualla kuin Helsingissä.
Nykyään saa myös varausilmoituksen sähköpostiin, jos haluaa, joten sähköpostiosoitekin kannattaa ilmoittaa.
Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla voi tehdä tämän. Kannattaa varata aika numerosta 09 8392 3583. Kirjaston osoite on Lummetie 4, 01300 Vantaa. Musiikki- ja mediaosasto on talon ensimmäisessa kerroksessa, ja sieltä saa tarvittavan opastuksen. Tervetuloa!
1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista...
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Espoon kaupungin Energiansäästövinkeissä http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;7969;37682;37755 suositellaan kodin ruuanlaitossa pienentämään levyn tehoa heti kiehumisen alettua ja käyttämään tällä tavoin hyödyksi lieden jälkilämpö. Luultavasti kiehumisen odottelu pitkään käyttäen pienintä lieden levyn lämpötilaa kuluttaisi eniten sähköä. Eri mallisten liesien tehoissa, asetuksissa (levyasetusten 1,5 ja 3 teho jne.) ja sähkönkulutuksessakin voi olla kuitenkin hieman eroja.
Energian säästämiseksi kannattaa myös pitää sekä lieden levyt että keittoastioiden pohjat puhtaina. Lika eristää ja lisää sähkönkulutusta. Käytettävän kattilan tulisi olla keittolevyn kokoinen tai sitä suurempi hukkalämmön välttämiseksi. Kattilaan kannattaa...
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Celian oikeus valmistaa ja tarjota äänikirjoja lukemisesteisille perustuu tekijänoikeuslain 17 a §:ään. Laki rajaa käyttäjäryhmän ainoastaan lukemisesteisiin, eikä Celialla ole oikeutta jakaa materiaaleja muille ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Celian sivuilta osoitteesta https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/ löytyy tietoa sen palveluihin oikeutetuista lukemisesteisten ryhmistä.
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Matkalainen korpimaan -laulun on säveltänyt Erkki Rajamäki ja sanoittanut Tapani Selin.
Tiedot teoksesta Nuoren seurakunnan veisukirja (3. laitos, ISBN: 951-9051-42-2; tekstipainos).
Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
