Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Phileas Fogg oli Jules Vernen kirjassa hyvin äveriäs mies. Hänen kahdenkymmenentuhannen punnan matkakassansa arvo olisi nykyrahassa reilusti yli kaksi miljoonaa puntaa.
https://www.officialdata.org/uk/inflation/1872?amount=20000
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä...
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Vertti on Eevert -nimen puhuttelumuoto. Almanakassa Eevertin nimipäivä on 9.9. Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
(Helsingissä : Otava, 1988) ISBN: 951-1-08948-X (sid.)
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Mika Sundqvistin sävellyksestä "Merikarvian Kari" näyttää olevan vain yksi taltiointi. Tekijänä on laulaja Leena Kristiina eli Kristiina Ronimus, ja kappale on julkaistu kasetilla Lintutanssi vuonna 1982. Tätä harvinaista julkaisua ei löydy kirjastoista. Kappaletta ei ole myöskään tällä hetkellä missään suoratoistopalvelussa.
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
Helmet-kirjastoista löytyy 6 Heikkilän kirjoittamaa ravintoon liittyvää teosta, kaikkia niitä löytyy myös Espoon kirjastoista.
Mene helmet-sivustolle www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään Heikkilä ja ravinto. Tai hae tekijän mukaan Heikkilä Antti. Valitse haluamasi teos ja katso, mistä kirjastoista teosta löytyy. Vaikka teosta ei omasta kirjastosta löytyisikään tai se on lainassa, voit sen kotikirjastoosi tilata.
En löytänyt tutkimusta aiheesta. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan kalataloutta ja kalavaroja, heidän julkaisunsa löytyvät verkosta, https://www.luke.fi/julkaisut/. Kalatalouden asiantuntijat olisivat oikea taho valaisemaan asiaa, https://www.luke.fi/luke/asiantuntijat/?fwp_person_group=kalastus-ja-ka…
Myös Alue ja Ympäristö julkaisee artikkeleita ympäristöntutkimuksesta, https://aluejaymparisto.journal.fi/. Julkaisun arkistossa ei ole hakua, mutta ehkä toimituskunta voi auttaa, https://aluejaymparisto.journal.fi/about/editorialTeam.
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Mahdollisuuksia on paljon, mutta ehdotan tässä joitakin omia suosikkejani.
Kaari Utriolla on paljon hienoja historiallisia romaaneja. Omat suosikkini on ”Vaskilintu”, jonka jatko-osat ovat ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Jos taas mieluummin 1800-luku kiinnostaa, hauskoja ja kepeitä teoksia ovat ”Vaitelias perillinen” ja ”Seuraneiti”. Ne ovat vain pieni osa Utrion kaunokirjallista tuotantoa, joka käsittää lähes yksinomaan historiallisia romaaneja.
Jos dekkarin suuntaan menevä historiallinen romaani kiinnostaa, suosittelen Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion 1800-luvun Suomeen sijoittuvaa sarjaa, jonka osia ovat esimerkiksi ”Kuolema ylioppilastalolla” ja ”Stenvallin tapaus”. Kirsti Mannisella on myös salanimellä Enni Mustonen kirjoitettuja...
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama...
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
