Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia uusia kaunokirjallisia teoksia ei ole kovin paljon. Yliopistoon ja opiskelijamaailmaan liittyviä tai niitä sivuavia romaaneja ovat Suden vuoden lisäksi esimerkiksi
Henri Broms: Olio sinänsä: yliopistoromaani (1998; Vaasan yliopisto, Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan korkeakoulu)
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla (2001)
Hemanus, Pertti: Kuka halusi murhata professorin (1993; dekkari)
Leena Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi (2003)
Nousiainen, Inka: Kaksi kevättä (2001)
Numminen, M.A.: Helsinkiin (1999)
Saisio, Pirkko: Punainen erokirja (2003; lähinnä Teatterikorkeakoulu)
Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl (1988; kuvaa 1940-lukua)
Suominen, Tapani: Sarvikuonojen maa (1992)
Vartti, Riitta:...
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,...
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Kysyin asiaa sarjan tuotantoyhtiöstä ja he kertoivat, että tunnusmusiikki on sarjan alkuperäisformaatin Keeping Nation Alive -formaattimusiikkia ja sen on säveltänyt Richard Spiller. Sarjassa käytetään myös katalogimusiikkia Epidemic Sound -katalogista.
Sydämen sykkeen tai sydänmonitorin äänen matkiminen on yleistä sairaalasarjojen musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Ken Freemanin säveltämät tunnussävelmät pitkäikäiseen brittiläiseen sairaaladraamaan Casualty ja sen sisarsarjaan Holby Cityn sairaala.
Sykettä kuulee populaarimusiikissa usein äänitehosteen muodossa. Esimerkeksi Musen "Follow Me" -kappaleessa ja Taylor Swiftin "Wildest Dreams" -kappaleessa on taustalla aidoista...
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Venäjän tsaarinaikainen arvojärjestys on hieman vaikeasti hahmotettava, ja suomennoksissa on käytetty aatelisten puhuttelutavoista hieman toisistaan poikkeavia tapoja, ks. esim. Anna Levenbergin pro gradu -työ Uusi käännös, miksi sitä tarvitaan? Puškinin Kapteenin tytär ja sen neljä suomennosta, s. 58 ->.Ваше Сиятельность näyttäisi olevan kreivien ja ruhtinaiden puhuttelumuoto, ja ainakin vanhoissa sanomalehdissä kreivejä puhutellaan usein muodossa "teidän ylhäisyytenne". Ilmaisua Ваша Светлость on käytetty ruhtinaista (esimerkiksi Volkonski ja Menšikov), mutta se on lähdeaineistossa harvinainen enkä löydä sille ihan yksiselitteistä suomennosta - pääsääntöisesti ruhtinaitakin tunnutaan puhuttelevan nimityksellä "teidän ylhäisyytenne"....
Etsimäsi säe
”Oli oltu virroilla tukkitöissä,
helapuukot roikkuen nahkavöissä,
ja kaulassa kirjava liina.”
on Viljo Kojon runosta Muistoja menneiltä ajoilta.
Runo löytyy ainakin Kojon kokoelmasta Sininen pilvi (1920)
sekä kokoomateoksista Tämän runon haluaisin kuulla, osa
2 (1988) sekä Runo on vapaa (1996).
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Olisikohan etsimäsi elokuva Ian Munen ohjaama The Whole of the Moon (1997), joka sai suomenkielisen otsikon Kuutamorakkaus?
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole enää lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta muualta Suomesta se näyttäisi löytyvän VHS-muodossa. Tallenne on tilattavissa kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Voit lukea lisää kaukopalvelusta alla olevasta linkistä.
Kuutamorakkaus esitettiin Ylellä kaksi kertaa vuonna 1999.
http://www.imdb.com/title/tt0118164/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/173862
http://www.leffatykki.com/elokuva/kuutamorakkaus/kuvat
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Vuonna 1905 syntynyt Trojepolski tunnetaan kotimaassaan satiirikkona. Ainoa suomennettu teos Bim, mustakorva eroaa kirjailijan tuotannon päälinjoista. Se on runollinen ja tunteisiin vetoava kertomus koiran elämästä ja tinkimättömästä uskollisuudesta. Romaanin voi tulkita myös sosiaaliseksi ja psykologiseksi tutkielmaksi hyvästä ja pahasta. Bimin tarina on myös filmattu.
Lähde:
Oulun kaupunginkirjasto
http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/itaeuro2.html
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:...
