Valkohilpasta löytyi varsin vähän suomenkielistä tietoa. Valkohilpan latinankielinen nimi on Limnanthes alba ja sen siemenistä saadaan ölyä, joka muistuttaa koostumukseltaan jojobaöljyä tai valasöljyä. Sitä käytetään mm. hoitoaineissa ja voiteissa ihoa pehmentävien ominaisuuksiensa vuoksi.
lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Limnanthes_alba
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4b7bdd8-bc…
http://www.naturalmedicinalherbs.net/herbs/l/limnanthes-alba=meadowfoam…
http://www.fruugo.fi/bottega-verde-korjaava-hiusnaamio/p-794731
Norsu voisi olla viisauden symboli: lukemalla sisältörikasta Pikku jättiläistä omaksuu arvostettua viisautta. Norsua nimittäin on pidetty viisaana eläimenä ja myös voiman ja pysyvyyden symbolina. Esim. Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan elefantti on myönteisiä mielikuvia herättävä symbolieläin ja ollut voiman ja viisauden vuoksi arvostettu.
Pikku jättiläisen tiedot toimivat myös muistin tukena. Norsun kuva voisi viitata myös norsun muisti -sanontaan. Tieteen Kuvalehden sivulla sanotaan näin: Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä...
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
Festivaalien nimissä usein tavattava "stock" lienee yksinkertaisesti viittaus Woodstockiin (virallisesti Woodstock Music & Art Fair, 15.-18.8.1969), joka on yhä yksi suurimmista ja legendaarisimmista koskaan järjestetyistä rockfestivaaleista.
Vastaavanlainen ilmiö on Watergate-skandaalin inspiroima "gate"-sanan käyttö poliitikkoja ryvettäneiden tapausten uutisoinnissa (Irakgate, Monicagate jne.).
Sanonta esiintyy Iltalehden keskustelufoorumilla osion Vapaa-aika alaosiossa Uskonto
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1153808&goto=nex…
Muodossa Juuri kun olin päästämässä lampaita laitumelle niin eiköhän : lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen..sen on esittänyt nimimerkki Tango Kalevan Juttutuvassa http://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/lunta-lunta/313498?page=2
Muodossa Juuri kun sain lampaat laskettua laitumelle, niin: "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen"! se on julkaistu yli yksitoista vuotta sitten Puutarha.netin keskusteluissa
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=169
Sitaatin jälkiosa "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan...
Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Court Circular tiedottaa kuninkaallisen perheen menneistä tehtävistä ja vierailuista vuodesta 1997 lähtien, https://www.royal.uk/court-circular.
Sieltä löytyy esimerkiksi prinssi Williamin virallisia vierailuja Pariisin, mutta tietoa Eiffel-tornissa käynnistä ei ole.
Yksityishenkilön Pinterest-tilin kuvasta löytyy maininta prinsessa Dianan matkasta poikineen Pariisiin vuonna 1994. Kuvan tekstiin on kirjoitettu perheen käyneen tavallisissa turistikohteissa, kuten Eiffel-tornissa, https://www.pinterest.jp/pin/290693350940273289/. Asiaa voisi yrittää tarkistaa esimerkiksi tuon ajan lehdistä. Monet suuremmat kirjastot varastoivat vanhoja aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.
Vuodelta 2017 löytyy lehtijuttuja, jossa...
Toni Edelmannin säveltämän kappaleen Aamu sanat on kirjoittanut Martta Štšerbakova. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Toni Edelmann: Lauluja (1981). Se on kirjan osiossa Neuvosto-Karjalan runoilijoiden tekstejä.Koiton laulu on levyttänyt kappaleen vuonna 1976 levyllä Koiton laulu.
Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Kirja on Markus Zusakin Kirjavaras.Kirja kertoo 9-vuotiaasta Lieselistä toisen maailmansodan Saksassa. Liesel varastaa kirjan natsien kirjaroviosta ja myöhemmin perhe piilottaa juutalaisen miehen kellariinsa ja Liesel ystävystyy tämän kanssa.
