Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Lasten sydvestin kaavat löytyvät Ottobre design -käsityölehdestä (2017:3, s. 32-33, 36, 50-51). Päänympärys 50-52-54-56 cm.
Aikuisten kalastajanhatun (ei kuitenkaan sydvesti vaan tasalevyinen lieri) kaavat löytyvät lisäksi Suuresta Käsityölehdestä 2003:8, s. 34, 60). Päänympärys 58 cm.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut on järjestetty uudelleen. Uusi osoite on http://www.kirjastot.fi. Sivulla on aivan uusia palveluja, joista yksi on Linkkikirjasto (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto). Linkkikirjaston sivuilta voi hakea sähköisiä lehtiä hakusanalla verkkolehti. 10.6. niitä löytyi 31 kpl.
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86 ja 884. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997),
Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996)
Kekki: Kirjoittajan eväät (1998)
Suhteellisen kattava linkkikokoelma suomalaisiin kirjallisuusaiheisiin – myös kirjallisuusarvostelut! – sivustoihin löytyy linkkihakemisto Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#arvostelut Linkeissä on myös tietoa kirjoittajakoulutuksesta, jota on saatavana Internetistä.
Google-haku hakusanalla kirjoittajakoulutus tuottaa runsaasti tuloksia, suurelta osin samoja kuin Makupalojen linkit.
Esim.
Oriveden opisto http://www.kvs.fi/fi/285
Pekkas-Akatemia http://www...
Mainitsemasi tuntomerkit sopivat teokseen
"Haavoittunut sydämeni" : Lilli Jahnin elämä 1900-1944 / Martin Doerry. Plataani 2003. - Doerryn Haavoittunut sydämeni on eräs vaikuttavimmista natsiaikojen päiväkirjoista.
Hyvin lähelle tulee myös Victor Klempererin kirja Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945. WSOY 2001. Kirjoittaja oli Dresdenissä kirjallisuuden professori, joka menetti ensin opetustyönsä, sitten käännöstyönsä, julkaisulupansa, kotinsa jne. Hän oli juutalaisesta perheestä, muttei tunnustanut uskontoa, ei edes
tuntenut juutalaisia tapoja. Hänen vaimonsa oli saksalainen, jonka vuoksi hän säästyi keskitysleiriltä aina vuoteen 1945 saakka. Lopulta sai kutsun ilmoittautua, mutta Dresdenin pommitukset koituivat hänen "...
Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Tuntemattoman sotilaan luvussa 11 kerrotaan täydennysmies Hauhiasta, joka saapuu luutnantti Koskelan joukkueeseen. Kun Hauhia lähetetään yksin vartioon, luutnantti Viljo Koskela tarjoaa itseään tai Hietasta kaveriksi, mutta Hauhia vakuuttaa pärjäävänsä. Koskela muistuttaa vielä, ettei päätä saa nostaa.Kun Hauhia löytyy ammuttuna, alikersantti Rokka sanoo ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin.” Rokka oli perehdyttänyt Hauhiaa aiemmin.
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and...
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
Varmaan voisit lukea muutaman kirjan kirjoittamisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim.Cameron: Tyhjän paperin nautinto : tie luovaan kirjoittamiseen, 2005, Ekholm: Jutun juuri : kirjoittajan opas, 2004, Goldberg: Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle,2004, Tuuri: kuinka kirjoitan romaanin, 2004, Enwald, Elämä tarinaksi, 2003. Lisää voit kysyä kirjastosta.
Opastusta kirjoittamiseen löytyy myös netistä, esim. linkkihakemistosta Makupalat http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
