Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Suomen hammaslääkärilehden numerosta 2005:4, s. 208-211 löytyi artikkeli: Paikallispuudutuksen komplikaatiot (kirjoittajat Johanna Säkkinen, Mia Huppunen, Riitta Suuronen). Siitä selviää, minkätyyppisiä komplikaatioita puudutuksessa voi ilmetä: toimenpiteen aikana voi puudutusneula katketa, potilas voi olla yliherkkä puudutusaineelle, puudutusainetta voidaan laittaa liikaa tai puudutusaine ei tehoa. Missään em. tapauksissa kuulonmenetyksestä ei puhuta. Myös toimenpiteen jälkeen komplikaatiot ovat mahdollisia: voi syntyä hematooma (kudoksiin vuotaa verta), voi syntyä leukalukko tai voi tulla poikkeavia tuntoaistimuksia ja hermosärkyjä. Puudutusaineen joutuminen silmäkuopan alueelle tai silmän lihasten hermojen läheisyyteen voi aiheuttaa...
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi....
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Valitettavasti merikarttoja Norjan aluevesiltä ei tunnu Suomen kirjastoista kovinkaan helposti löytyvän. Sen enempää yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kuin maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta niitä ei löydy. On tietysti mahdollista yrittää tilata niitä kaukolainoiksi ulkomailta, mutta usein tämäntyyppinen aineisto kuuluu kirjastoissa käsikirjastokokoelmiin eikä sitä lainata ulos. Valokopioita siitä ehkä voisi saada. Jos haluatte kokeilla kaukolainausmahdollisuutta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä omaan lähikirjastoonne.
Muita tahoja, joiden puoleen asiassa ehkä kannattaisi kääntyä, ovat esim. seuraavat:
Merenkulkulaitos ( http://www.fma.fi/ )
Suomen Purjehtijaliitto ry. ( http://www.purjehtija.fi/ )
Suomen...
Ohessa Naantalin Musiikkijuhlien 6.6.2015 konsertin tiedot:
LAUANTAI 6.6.
klo 19.00
Naantalin kirkko
49/28 €
MUSIIKKIJUHLIEN MESSU
BACHIANAS
J.S.Bach:
Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
Sonaatti sellolle ja cembalolle nro 3 g-molli
Konsertto kahdelle viululle d-molli, BWV 1043
Pianokonsertto nro 1 d-molli, BWV 1050
Sarja nro 2 h-molli, BWV 1067
Christian Altenburger, Ju-Young Baek, Cho-Liang
Lin, Elina Vähälä, viulu, Bruno Pasquier, alttoviulu,
Hannu Kiiski, Martti Rousi, Niklas Schmidt sello,
Teemu Kauppinen, kontrabasso, Patrick Gallois,
huilu, Joseph Kalichstein, piano, Irina Zahharenkova,
cembalo, Kari Vuola, urut
https://docplayer.fi/5654473-Naantalin-musiikkijuhlat-2-13-6-2015.html
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Runo on Jorma Eton ja nimeltään Suomalainen. Runo on alunperin ilmestynyt Eton kokoelmassa Ajastaikaa vuonna 1964. Se löytyy myös ainakin hänen kokoelmastaan Suomalainen ja muut valitut (1985). Pätkä runosta, aikalaisarvio ja muuta tietoa löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_42006
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Matkalainen korpimaan -laulun on säveltänyt Erkki Rajamäki ja sanoittanut Tapani Selin.
Tiedot teoksesta Nuoren seurakunnan veisukirja (3. laitos, ISBN: 951-9051-42-2; tekstipainos).
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Voit lukea Ruotsin vuoden 1772 valtiosäännön Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoimana alla olevasta linkistä:
https://weburn.kb.se/metadata/459/EOD_2990459.htm
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
