Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Ainakin muutamien suomalaisten teatterisukujen lapset ovat kirjoittaneet lapsuudesta teatterin maailmassa, osa kirjoista on muistelmia, osa kaunokirjallisuutta. Tällaisia ovat ainakin Annina Holmbergin Kaiku (2009), Elina Halttusen Saaressa kaikki hyvin (2009), Jotaarkka Pennasen Elämää pienempi näytelmä (2010) ja Tiina Rinteen Tanssivan tähden alla (2003).
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Hei,
Aika hyvin olitkin jo löytänyt noita sarjakuvia. Suomalaisista sarjakuvista voisi lisäksi harkita ainakin seuraavia (pari niistä tosin jo hiukan vanhempia):
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Himaset (kaksi Otavan kustantamaa albumia, Juustoon ei saa piirtää!, 2008 ja Keijut ei juo kahvia!, 2009)
Seppänen, Pekka & Hämäläinen, Pertti: Loikkaset (Arktinen Banaani, 1998)
Sailamaa, Anna: Ollaan nätisti (Huuda Huuda, 2008)
Syvälä, Maria & Brusi, Hanna: Kielteinen kotiäiti (Robustos, 2008)
Muhonen, Anne: Jokeltelua (A. Muhonen, 2009)
Uusitalo, Riitta: useampikin Otavan kustantama, perhe-elämää ja lapsia käsittelevä teos, ainakin Melko rankka päivä (1996), Hajamieliset haikarat (1997) ja Pikku opintiellä (1998)
Ruotsalaista...
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Hei!
Plotti-sana tulee ruotsin murresanasta plått. Etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin sanan ensiesiintyminen on ajoitettu 1910-luvulle. Alla on linkki verkkosanakirjaan:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Tarkoittamasi teos on todennäköisesti Becker, Lemmikki: Ratko Ariadnen lankoja, ilmestynyt vuonna 1991. Teosta on kuvattu sanoilla seuraleikit, arvoitukset.
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
Luettelo mattolaitureista löytyy Helsingin sataman nettisivuilta ( http://www.helsinginsatama.fi ) ja sieltä kohdasta ajankohtaista. Muita matonpesupaikkoja kuin nämä mattolaiturit ei Helsingissä ole. Vantaalla on pesupaikkoja, joissa voi pestä matot hanavedellä. Matonpesupaikat ovat Simonkylässä Kallioimarteentiellä, Rajakylässä Rajakentänpolulla, Havukoskella Koskenniskalla, Korsossa Lintupolulla, Hakunilassa Vuorilehdontiellä, Rekolassa Joukonkujalla, Jokiniemessä Karhurannassa, Vapaalassa Vanhalla Hämeenkyläntiellä, Myyrmäessä Uomatiellä ja Martinlaaksossa Jokiuoman puistossa.
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan...
Runo nauttii tekijänoikeuden suojaa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Aleksis Kiven runoja saa kopioida vapaasti, mutta vuoden 1944 jälkeen kuolleitten runoja ei. Laki edellyttää, että runosta tehdyn kopion käyttämiseen ilmoitustaulun kautta tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.
Sallituksi ilman erillistä lupaa tällainen toiminta muuttuu käyttämällä tekijänoikeudellisesti vapaita runoja. Runokirjan aukeaman voi myös asettaa näkyville vapaasti, samoin siitä irroitetun sivun (vaikkapa poistokirjasta saadun), mutta ei kopiota.
Kokonaan eri asia on, puuttuuko tällaiseen paikalliseen toimintaan kukaan. Lain näkökulmasta kopioimista vaativa toiminta on kuitenkin luvanvaraista.
Heikki Poroila
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Hei!
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yhdyssanalla tarkoitetaan peräkkäin asetettujen sanojen muodostamaa merkityskokonaisuutta. Sanajonon ensimmäinen sana on joko perusmuodossa tai omistusmuodossa oleva substantiivi eli nimisana, joka ilmaisee asiaa tai esinettä. (Kielitoimiston ohjepankki, viitattu 27.4.2022)
Toinen vaihtoehto yhdyssanalle on sanaliitto, jossa sanat voivat muodostaa merkityskokonaisuuden myös erikseen kirjoitettuna. Se, missä yhteydessä käytetään yhdyssanaa ja missä sanaliittoa, on mutkikkain osuus. Tässä avuksi voi olla esimerkiksi ns. merkitystesti, jossa sanajonoon kuuluvat sanat kirjoitetaan sekä yhteen että erikseen. Tämän jälkeen pohditaan, muuttuuko sanajonon...
Valitettavasti ovat. Maksut ovat kaupunkikohtaisia ja niistä päättää kaupunginvaltuusto.
Helmet kirjastot ovat yhtenäistäneet maksujaan mahdollisimman paljon, mutta tässä tulostusasiassa olemme vielä erilaisia.
Kenties asiakaspalaute kaupungin päättäjille auttaisi tässä?
Espoossa ja Vantaalla saa tosiaan tulostaa/kopioda 20 sivua ilmaiseksi. Rajoitus on päiväkohtainen, sillä muuten sen valvonta olisi mahdotonta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
