Viimeaikaiset presidenttimme ovat olleet oikeakätisiä. Käytettävissämme olevistä lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaista olisi vasenkätinen. Suomalaisistapoliitikoista vasenkätisiä ovat ainakin Matti Vanhanen ja Anni Sinnemäki. Mainittakoon, että Yhdysvalloissa peräti kuusi neljästätoista viimeisimmästä presidentistä on ollut vasenkätinen.
http://www.vihrealanka.fi/node/3431
http://www.domnik.net/info/vasenkatisyys/links.shtml
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Tampereen ympäristökunnissa kiertokouluja perustettiin rinnakkain "kiinteiden" koulujen kanssa. Tampereella kansakoulua edelsivät yksityiset lastenkoulut ja tehtaan koulut. Messukylässä, Pirkkalassa, Kangasalla, Lempäälässä, Pälkäneellä ja Vesilahdella ensimmäisiä kouluja olivat 1800-luvun alkupuolella aloittaneet Ahlmanin koulut, joista osa oli kiinteitä ja osa paikasta toiseen kiertäviä. Seurakuntien ja kuntien kiertokoulutoiminta käynnistyi monin paikoin vasta 1870- ja 1880-luvuilla. Se jatkui uuden oppivelvollisuuslain voimaantuloon saakka, joka määräsi alakansakoulut perustettaviksi myös maalaiskuntiin. Pirkkalassa kiertokoulut jatkoivat tämän jälkeenkin vielä vähän aikaa Jokismaan, Pinsiön ja Taivalkunnan piireissä, ja...
Kyseessä on legenda. Dannyn vuonna 1966 esittämän ja Junnu Vainion sanoittaman Hiljaisen kitaran, alkuperäinen nimi on Gringo's guitar (säv. & san. Cindy Walker) alkuperäisenä esittäjänä Perry Como.Gringo kappaleessa Gringo's Guitar on kutsumanimi Joelle, cowboylle, joka soittaa kitaraansa rakastamalleen meksikolaiselle tytölle. Laulun sanat kuvaavat legendaa teksasilaisesta ajomiehestä nimeltä Joe, jota paikalliset meksikolaiset rajatyöläiset kutsuivat Gringoksi.Junnu Vainion käännös näyttää olevan melko uskollinen alkuperäiselle. kummassakin kerrotaan mm. Laredon kaupungista.Lähteitä:-Danny - Hiljainen Kitara lyrics | Musixmatch-Perry Como – Gringo's Guitar Lyrics | Genius Lyrics-Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n...
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "...
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Asiakastietueessasi ei ole ilmoitettuna sähköpostiosoitetta. Voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi HelMetissä omien tietojesi kautta, jonka jälkeen varausten noutoilmoitukset tulisivat sähköpostiisi.
HelMetin etusivulla oikeassa yläkulmassa on "Omat tietoni" -kohta:
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Klikkaa sitä ja kirjaudu tietoisi kirjastokorttisi numerolla sekä nelinumeroisella tunnusluvullasi. Päästyäsi omiin tietoihisi napsauta sitten painiketta "Muuta yhteystietojasi". Valitse ilmoitustapa kohdasta "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse", lisää sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Sähköpostiosoitteen voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa kirjastokortin ja kuvallisen...
Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Suomalaisista kirjastoista tämä nuotti on vain Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla, eikä tätä ainokaistakaan saa kotilainaan, vaan se on kirjastossa käytettävä käsikirjastokappale:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li…
Jos haluat kaukolainata nuotin ulkomailta, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
