Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),...
Diplomi on oppimäärän suorittamisesta saatu todistus. "Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopiston tasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun 2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu opiskeluvapaus. Koko oppilaitoksen kurssin läpäisseet opiskelijat saivat valmistuessaan saksalaisella kielialueella 1800-luvun loppupuolella totuttuun tapaan päästötodistuksen eli diplomin. Vastaavasti korkeakoulusta valmistuvat tohtorit saivat tohtoridiplomin." Linkki Aalto yliopiston historiikkiinYlemmän...
Ainakin muutamien suomalaisten teatterisukujen lapset ovat kirjoittaneet lapsuudesta teatterin maailmassa, osa kirjoista on muistelmia, osa kaunokirjallisuutta. Tällaisia ovat ainakin Annina Holmbergin Kaiku (2009), Elina Halttusen Saaressa kaikki hyvin (2009), Jotaarkka Pennasen Elämää pienempi näytelmä (2010) ja Tiina Rinteen Tanssivan tähden alla (2003).
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä...
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Julkisuudenkin henkilöillä on oikeus yksityisyyden suojaan, johon myös terveydentila kuuluu eräitä korkeimpia valtiollisia johtajia lukuun ottamatta (presidentti Kekkosen sairastumisen jälkeen on ollut tapana, että tasavallan presidentin terveydentilasta annetaan yleisiä tiedotuksia). Yleensä myös kuolleiden henkilöiden yksityisyyteen kuuluvien asioiden julkisessa käsittelyssä on Suomessa tapana noudattaa ns. hyviä tapoja. Poikkeuksiakin toki on.
Jarmo Savolaisen sairauden laadusta en ole löytänyt verkosta mitään sellaista tarkentavaa tietoa, joka valaisisi kysyjän huomiota. Usein tämäntyyppisten ulkonäköä muuttavien tapahtumien taustalla on ns. toispuolinen halvaus tai muu vastaava. Tarkempaa tietoa ei näytä kuitenkaan olevan, emmekä me...
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy aineistoa kirjastojen kokoelmapolitiikasta ja kokoelmatyöstä yleensäkin. Sopivia hakusanoja ovat ainakin kirjastot, kokoelmapolitiikka, kokoelmatyö. Tässä joitakin uusimpia:
The weeding handbook : a shelf-by-shelf guide / Rebecca Vnuk. (2015)
Floating collections : a collection development model for long-term success / Wendy K. Bartlett. (2014)
Medieplanering för folkbibliotek : objektivt, subjektivt och provokativt / Mona Quick. (2014)
Rightsizing the academic library collection / Suzanne M. Ward. (2015)
Customer-based collection development : an overview / edited by Karl Bridges. (2014)
Fundamentals of collection development and management / Peggy Johnson. (2014)
Nutturat löystymässä :...
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja...
Pieni Fátiman kaupunki Portugalissa on saanut nimensä mauriprinsessan mukaan, jonka ritari Gonçalo Hermingues vuonna 1158 ryösti ja otti vaimokseen. Fátima on tunnettu erityisesti kristittyjen pyhiinvaelluspaikkana. Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä noin vuonna 1917 kolmelle lapselle.
Islamilaisessa maailmassa esiintyvä Fatiman käsi eli hamsa-käsi tai hamesh-käsi puolestaan on alun perin Mesopotamiasta peräisin oleva symboli. Hamsa-amuletin uskotaan suojelevan omistajaansa. Vastaava symboli esiintyy myös juutalaisilla (Miriamin käsi) ja Levantin kristityillä (Marian käsi). Muslimeilla symboli on saanut nimensä profeetta Muhammadin tyttären Fatima Zahran mukaan.
Fátiman kaupunkia ja Fatiman käsi –symbolia yhdistää siis varsin...
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret...
Hei,
Aika hyvin olitkin jo löytänyt noita sarjakuvia. Suomalaisista sarjakuvista voisi lisäksi harkita ainakin seuraavia (pari niistä tosin jo hiukan vanhempia):
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Himaset (kaksi Otavan kustantamaa albumia, Juustoon ei saa piirtää!, 2008 ja Keijut ei juo kahvia!, 2009)
Seppänen, Pekka & Hämäläinen, Pertti: Loikkaset (Arktinen Banaani, 1998)
Sailamaa, Anna: Ollaan nätisti (Huuda Huuda, 2008)
Syvälä, Maria & Brusi, Hanna: Kielteinen kotiäiti (Robustos, 2008)
Muhonen, Anne: Jokeltelua (A. Muhonen, 2009)
Uusitalo, Riitta: useampikin Otavan kustantama, perhe-elämää ja lapsia käsittelevä teos, ainakin Melko rankka päivä (1996), Hajamieliset haikarat (1997) ja Pikku opintiellä (1998)
Ruotsalaista...
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden...
Tarkoittamasi teos on todennäköisesti Becker, Lemmikki: Ratko Ariadnen lankoja, ilmestynyt vuonna 1991. Teosta on kuvattu sanoilla seuraleikit, arvoitukset.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan...
