Sekä Tapiolan että Sellon kirjastossa saa LP-levyt digitaaliseen muotoon.
Lisätietoja Sellon kirjastossa: p. 09 816 57615
Varaa itsellesi aika digitointilaitteelle Tapiolan kirjastosta: p. 09 8165 7300.
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The...
Englannin 'strap muscles' (toiselta nimeltään 'infrahyoid muscles') on suomeksi alemmat kieliluulihakset.
Lähteet:
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Infrahyoid_muscles
Ihminen : fysiologia ja anatomia (WSOYpro Oy, 2011)
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Freddie Mercuryn muistokonsertti pidettiin Lontoon Wembley-stadionilla 20. huhtikuuta 1992. Helsingin Sanomien digiarkistoja tutkien selviää, että Suomen televisio esitti TV1-kanavalla taltioinnin konsertista 9.5.1992 klo 12.00. Uusintaesitys oli TV1-kanavalla 30.8.1992 klo 12.55.
Suorana lähetyksenä konsertin radioivat 20.4.1992 Radio City, Radio 957, Radio Auran Aallot, Rytmiradio, Radio Mega ja Radio Pori
Helsingin Sanomat arkistohaku
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Oletan, että etsit ehdotuksia nimenomaan englanninkielisinä käännöksinä. Olen siis yrittänyt pitäytyä kirjailijoissa, joita on käännetty englanniksi ja kirjoissa, joista painokset ovat saatavilla. Olen myös lähtenyt siitä olettamuksesta, että kyseiseen kirjastoon ei ole hankittu aiemmin yhtään suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja että etsitään nimenomaan kaunokirjallisuutta. Kaikki valinnat sijoittuvat 1900 -luvulle ja painopiste on nykykirjailijoiden tuotannossa.
Carpelan, Bo: Urwind. Carcanet, 1996. ISBN 1857542509
Fagerholm, Monika: Wonderful Women by the Water. Harvill Press, 1998.ISBN 1860462626
Haavikko, Paavo: Selected poems. Carcanet, 1991. ISBN 0856359149
Idström, Annika: My Brother Sebastian. Forest Books, 1991. ISBN 1856100022...
Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
