Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi) löysin teoksen Tout Brel / Jacques Brel, 1982 (ISBN 2-264-01744-9 (nid.). Huomautustekstissä mainitaan seuraavaa: Jacques Brelin kaikkien laulujen sanat. Perusteellinen hakemisto sekä laulun nimen että alkusanojen mukaan. Lauluja on melkein 200, kaikki ranskankielisiä. Kirja löytyy Tikkurilan musiikkiosaston kokoelmista. Suomennoksia voit etsiä Helmetistä siten, että kirjoitat sanahaun kenttään Jacques Brel, valitset aineistoksi nuotti ja kieleksi suomi.
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Rahjus-niminen runo on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Runo alkaa: "Oli kerran poika, nimeltänsä Rahjus, ja hiljainen ja siivo, mutta nahjus..."
Runo löytyy Topeliuksen teoksesta Lukemisia lapsille. Teos on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta.
"Hypättiin hyrrien selkään ja lähdettiin vilistämään yksitoikkoista oilinkia (oilingiksi sanotaan kauvan jatkuvaa suoraa maantietä – ojelmusta). Se on ikävimpiä taipaleita tämä väli Utajärveltä Sanginkylään. Ei mitään vaihtelua silmälle, ei mitään muodon muutosta: alastonta, hedelmätöntä rämettä koko seutu. Mieli käy ilottomaksi, sydän toivottoman tyhjäksi tällaista erämaata vaeltaessa. Täytyy olla pilkkopimeä sitä kulkiessa, silloin ei erämaan surkeus sieluun niin pure..."
Ilmari Kianto kuvaa taivalta Utajärveltä Sanginkylään kirjoituksessaan Polkupyörällä kotiin. Se sisältyy hänen vuonna 1904 julkaistuun kirjaansa Nuoren miehen kädestä : kokoelma mielialoja. Tämän lisäksi teksti on mukana Kiannon Valittujen teosten ensimmäisessä...
Kirjastot eivät voi ottaa vastaan DVD-levyjä lahjoituksina liittääkseen ne kokoelmiinsa. Tämä johtuu siitä, että läheskään kaikilla DVD-levyillä ei ole kirjastokäyttöoikeuksia lainkaan, ja niistä, joilla ne on, kirjastot maksavat erityishinnan. Niinpä kirjastot voivat hankkia DVD-levyjä vain autorisoitujen sopimustoimittajiensa kautta.
Monissa kirjastoissa kuitenkin on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden vapaasti otettavaksi. En näe mitään syytä, miksi tällaiseen kierrätykseen ei voisi tuoda myös DVD-levyjä. Voit myös tiedustella asiaa esimerkiksi kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta.
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Riihimäen Sanomien vuosikerrat löytyvät Riihimäen kirjaston varastosta. Vuosikertoja voi lukea kirjasto lehtisalissa eikä niitä tarvitse etukäteen varata. Ne ovat saatavana myös mikrofilmeinä ja niitä voi lukea kirjastossa. Mikrofilmejä on mahdollista tilata omaan kirjastoon kaukolainaksi, joten käänny oman kirjastosi puoleen, jos haluat filmit lähikirjastoosi.
Tervetuloa Mr. Chance -elokuvaa ei saa kirjastoista. Sillä ei ilmeisesti ole lainausoikeuksia. Englannin- ja ruostinkielisin tekstein (Being there) sitä saa ostettua dvd-levynä ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi ja Filmifriikistä www.filmifriikki.fi.
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
Lyhyesti: ei varmasti ole eikä tule koskaan olemaan. "Aivan kaikki" on niin vaativa ehto, ettei millään yksityisellä tai organisaatiolla liene riittävää motivaatiota ja resursseja moiseen työhön. Kysymyksestä voi päätellä, että kiinnostuksen kohteena on ehkä populaarimusiikki. Tällaisia tyylinmukaisia palveluita on jonkin verran paremmin kuin aivan yleisiä.
Jos kuitenkin tyydytään vain suomalaisten artistien levytyksiin, ne löytyvät kaikki Kansalliskirjaston ylläpitämästä VIOLA-tietokannasta (https://finna.fi Vastaavantyyppisiä kansallisia diskografioita on monessa muussakin maassa, ei kuitenkaan kaikissa.
Suosittu populaarimusiikkilevytyksiä varsin laajasti esittelevä sivusto on AllMusic (AMG, http://www.allmusic.com/), jonka tarjoamat...
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
