Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraava.
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Aaro Hellaakosken runo Hengen manaus on julkaistu kokoelmassa "Huojuvat keulat" (1946). Runo löytyy myös kokoelmista "Runot" (WSOY, 1998, 7. painos) ja "Aaro Hellaakosken runoja" (WSOY, 1963). Kaikkia kokoelmia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Tätinne tapailema laulu on Yrjö Veijolan tekstiin sävelletty Talvilaulu. Laulusta näyttää olevan olemassa useita eri versioita: sen ovat säveltäneet ainakin R. Raala, Väinö Haapalainen ja Lauri Parviainen; tekstistäkin löytyy kaksi toisistaan poikkeavaa varianttia. Säkeen "hanget syvät peittää maan" (kursiivi lisätty) perusteella etsitty versio on Väinö Haapalaisen sävellys, joka sisältyy esimerkiksi Wilho Siukosen Laulukirjan vuonna 1931 ilmestyneeseen toiseen painokseen. Haapalaisen Talvilaulu käyttää tekstivarianttia, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Lunta, lunta, lunta vaan, / hanget syvät peittää maan, / kukat kuihtui, kuoli jo, / kaunis niill' on kalmisto." Raalan ja Parviaisen ensisäkeistö on tällainen: "...
Kyseinen Pentti Saarikosken runo on kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980). Runo alkaa riveillä "Tulevat sanomaan minulle / millainen runon pitää olla --- ".Runo sisältyy myös teokseen Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden runot (1996) ja Tiarnia-sarja (2012).
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Tekijänoikeuslain ns. sitaattipykälän 22 mukaan tällainen runon osan lainaaminen on sallittua. Laissa mainittu "hyvän tavan mukaisesti" sisältää lähteen mainitsemisen, tässä tapauksessa laulutekstin kirjoittajan nimen ja alkuperäisen laulun nimen mainitsemisen. Tietokirjallisuudessa asia hoituisi kaarisulkeisiin perään tehdyllä merkinnällä, mutta kaunokirjallisessa tekstissä on varmaan luontevampaa tehdä tämä merkintä koko tekstin loppuun tai jos tämä luku julkaistaan erillisenä, kyseisen luvun loppuun. Maininta voi olla esimerkiksi tällainen: "X:n muistelema teksti on katkelma Y:n laulutestistä Z."
Heikki Poroila
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF:n sivuilla eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden merkittävimmäksi uhaksi mainitaan luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen, mikä johtuu usein maatalouden levittäytymisestä. Muita syitä ovat ilmastonmuutos, salametsästys ja ylikalastus:
https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/
Eläintarhat voivat jopa auttaa luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Korkeasaaren eläintarhan sivuilla kerrotaan, että suojelubiologit ovat saaneet hyödyllistä tietoa eläintarhan lajitietokannasta. Sen tiedot voivat auttaa ennustamaan mm. sitä, mitkä lajit ovat katoamasta luonnosta ja kuinka lajien yksilöiden määrää ja monimuotoisuutta voi vahvistaa:...
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V.,...
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),...
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
