Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla...
Vexi Salmen kirjoja:Kertomakirjallisuutta(romaaneja):Noomit, Siniset mokkakengät, Mikä laulaen
tulee, Rantaravintola, Elvis elää. Runoja: Lautturin lauluja.
Lastenkirjoja: Orpo piru ja siivetön enkeli, Tuulenpoika ja ajatar.
Varmaan löydät näitä kirjoja lähikirjastostasi.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto Helsinki
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen...
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-...
Hei,Hieman hankala on tietoa kaivaa.Rakennettu 1941. Siitä ja entisistä nimistä tietoa löytyy: https://www.balticshipping.com/vessel/imo/5116127Rakentaja Kristianands mekaniske verksted. Tämän tiedon mukaan rakennusaika maaliskuussa 1941. https://no.wikipedia.org/wiki/Kristiansands_mekaniske_verkstedTällä sivustolla on tieto, että laiva olisi ollut saksalaisten käytössä nimellä M/S Nixe. "Originally contracted by Skips-A/S Bergen-Hordaland Fjordbuss (F. Kühle), Bergen as "sea bus" Fjordbussen but seized by the Germans upon delivery and used as transport Nixe in Oslofjord for the duration of the war." http://www.warsailors.com/homefleet/shipsn.html#nixeVahvistusta tuolle Normandian maihinnousu -tarinalle emme ainakaan toistaiseksi ole...
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Käsite "post conflict studies" saattaa liittyä useammankin tieteenalan opintoihin, esim. valtio-oppi, kansainvälisen politiikka, kehitysmaatutkimus, sotatieteet, rauhan- ja konfliktintutkimus.
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Elokuvaohjaajan ammatin sisällöstä ja siihen vaadittavasta osaamisesta kerrotaan esimerkiksi Työmarkkinatori-sivulla seuraavasti:
Ohjaajan ammatissa tarvitaan elokuvailmaisun kokonaisvaltaista hallintaa, luovuutta, taiteellista lahjakkuutta ja persoonallista näkemystä.Ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia ovat tilan ymmärtäminen, rytmitaju ja kyky vangita asiat oikeista näkökulmista.Ohjaajan on tunnettava myös kuvauksen, leikkauksen, äänisuunnittelun, lavastuksen, käsikirjoituksen ja muiden elokuvan osa-alueiden erityisluonteet.Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja johtamistaitoja sekä kykyä välittää omia ideoita ja näkemyksiä työryhmälle. Taito ohjata näyttelijöitä oikein on erittäin tärkeää. (--)
Suomen Elokuvaohjaajaliiton mukaan "...
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
