Hei!
Kyseessä on Sirkka Turkan runo, joka löytyy ainakin kokoelmista Maailma katettu pöytä ja Suomalaisia naisrunoilijoita, myös Turkan omasta kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa runo löytyy.
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Etsimänne runo lienee Tuomas Timosen Kasvatusohjeita 1, joka on hänen teoksessaan Oodi rakkaudelle (Teos 2007). Siinä ei varsinaisesti esiinny mainitsemaanne lausetta, eikä siinä mainita lasta, mutta mitä ilmeisemmin on kyse lapsen kasvattamisesta.
Ote runosta:
"[...]Anna hänelle sininen pallo.
Jos hän ottaa sen, lyö häntä.
Jos hän ei ota sitä, lyö häntä lujaa.[...]"
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Pöyry-sukunimi on yhdistetty muinaisskandinaaviseen miehennimeen ”Biur”. Toisen lähteen mukaan sukunimi juontuu tukan laatua kuvaavasta pöyry-sanasta (hiuspörrö, sotkuinen tukka).
Lipsanen-nimi lienee syntynyt isännimestä "lippssonn".
Lähde: Mikkonen Pirjo: Sukunimet
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/t+sukunimet/tsukunimet/1%2C1%2C3%2C…-
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Työministeriön sivulla http://www.mol.fi/webammatti.cgi voit tarkastella eri ammattien kuvauksia. Kirjoita hakutermiksi kirjasto, niin saat tietoa kirjastoalan ammateista, myös työmarkkinoista.
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
