Kysyjä tarkoittaa kysymyksellään varmaankin Yleisradiota. Yleisradion toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy.stä. Laissa todetaan, että Yleisradio ei voi tuottaa sponsoroitua ohjelmaa eikä näyttää mainoksia.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
Yleisradion eettisten ohjeiden mukaan piilomainonta ja tuotesijoittelu on kielletty. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/ylen-ohjelmatoiminnan-ja-sisaltojen-eettiset-ohjeet-ots
Se, että toimittaja kuvaa ohjelmaansa esimerkiksi kirkon edessä ei ole piitlomainontaa ellei toimittajalle tai Yleisradiolle makseta kuvauspaikan käytöstä. Näin ei yleensä ole. Jos ohjelmassa käsitellään uskontoon liittyvää asiaa, on pikemminkin luontevaa, että sen taustana on jokin asiaan liittyvä...
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Hei, mainoksia saattaa olla erilaisia, mutta lauantai-iltana 23.11.2024 esitetyssä Perlanan tv-mainoksessa soi yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Donna Summerin alun perin tutuksi tekemä vuoden 1977 diskohitti "I Feel Love". Kappaleen muut säveltäjät ovat italialainen elektronisen musiikin pioneeri Giorgio Moroder ja brittiläinen musiikkituottaja Pete Bellotte.Kappaleesta on ilmestymisestään lähtien tehty erilaisia remix-versioita, ja muut artistit kuten Bronski Beat, Messiah, Vanessa-Mae ja Sam Smith ovat levyttäneet kappaleesta omat versionsa.Lähteet:Reynolds, S. 2017. Song from the Future: The Story of Donna Summer and Giorgio Moroder’s “I Feel Love”. Pitchfork.com. Viitattu 25.11. https://pitchfork.com/features/article/song-from-the...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Avioliittolaki 234/1929 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Käsittelytiedot HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+40/1927
HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE40-1927.pdf
Hallituksen esityksen alussa kerrotaan aikaisempi valmistelu
Valiokuntamietinnöt
LaVM 2/1928 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/LaVM2-1928.pdf
SuVM 3/1929 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SuVM3-1929.pdf
Aikaisempi valmistelu
HE 2/1921 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1921.pdf
ja
HE 10/1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE10-1922.pdf ja valiokuntamietinnöt
LaVM 5/1923 https://www.eduskunta.fi/pdf/...
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka...
Pankkimaailmassa on ollut tyypillistä, että naiset ovat olleet kirjureina,kassanhoitajina, kirjanpitäjinä ja konttoristeina, myöhemmin pankki- ja vakuutusvirkailijoina. Johtoporras on koostunut lähes yksinomaan miehistä. Osuupankissa oli 1920-luvulta lähtien naisia yli puolet ja 1950-luvulta alkaen jo yli 90 %.Osuuskassojen henkilökuntaa on koulutettu 1950- luvulta lähtien. Miesten koulutus kesti kuusi viikkoa ja naisten kolme.
Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen naisjohtaja oli Liisi Kivioja Kalajoen konttorissa vuosina 1918-1925. Vuonna 1945 KOP:n valtakunnallisessa esimieskokouksessa kahdestasadasta osallistujasta seitsemän oli naisia.
Tuon ajan pankkineidistä kertovaa kirjaa en valitettavasti löytänyt. Pasilan kirjavarastossa löytyy...
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
Internetistä löytyy uusimmat Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut esim. Domstoleväsendets Rättsinformation -sivuilta http://www.lagrummet.dom.se/ . Paperisena Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut löytyvät Eduskunnan kirjastosta julkaisusta Nytt juridiskt arkiv. Avd. 1: Rättsfall från Högsta domstolen.
Dahlerup, Rina.
Teos:[Pigejob - drengejob]
Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti].
Kieli:suomi
Julkaistu:Hki : Tammi, 1978
Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa)
Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm.
Sarja:Nalle ja naapurit
Alkuteoksen kieli:dan
ISBN:951-30-4508-0 (sid.) :
UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina.
Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Verkko on pullollaan listauksia ja keskusteluita maailmankirjallisuuden klassikoista, jotka jokaisen tulisi lukea. Myös kirjoja on aiheesta julkaistu, esimerkiksi Jarmo Papinniemen ja Seppo Puttosen Sata kirjaa (Atena, 2003). Näin ollen saat varmasti vähän erilaisen listan aina riippuen miltä taholta kysyt,
Kyselykierros kirjastokollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen maailmankirjallisuuden klassikoiden Top 10 -listan, joka sekin jo tuotti paljon eriäviä näkemyksiä ja keskustelua, sillä paljon hyviä ja ihan yhtä mahdollisia klassikkokirjoja jäi tämänkin listan ulkopuolelle:
Brontë, Emily: Humiseva harju
Camus, Albert: Sivullinen
Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Garcia Marquez, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys
Joyce...
