Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
Hei,
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi käyttää voimaa laajemmin ja tehokkaammin sen sijainnin ja pituuden ansiosta. ...
Hei
Jeera on juustokumina (tai roomankumina) (meira.fi, gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Ajwain on intiankumina (gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Tässä blogikirjoitus näiden eroista: mangojauhetta.blogspot.com
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen tai hukkaan menneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.
Voit korvata kirjan maksamalla kirjastossa käydessäsi sen korvaushinnan. Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle.
Aineiston korvausmaksun voit maksaa myös verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kesällä julkaistun artikkelin mukaan SARS-CoV-2 -virusta on maapallolla sadan gramman ja kymmenen kilon välillä oleva määrä.
Sender, R., et al., "The total number and mass of SARS-CoV-2 virions", Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, June 22, 2021, 118 (25). https://doi.org/10.1073/pnas.2024815118
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä...
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Neiti Etsiviä eli Nancy Drew -kirjoja on kirjoitettu 175 osaa. Luettelo löytyy Internetistä, osoitteesta http://www.kidsreads.com/series/series-drew-titles.asp .
Suomeksi Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt 105 osaa, viimeisin niistä on Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. T 2001. Vaikuttaa siis, että sarjan suomentaminen on ainakin toistaiseksi keskeytetty. Jatkosta en osaa sanoa mitään varmaa.
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä...
